Jännekipu
Extensor hallucis longus eli isovarpaan ojentajalihaksen jännevaivat ovat harvinaisempia, mutta juoksijoilla niitä tavataan enemmän. Kyseessä on siis isovarpaan ojentajajänne, joka sijaitsee säären etummaisessa lihasaitiossa. Etummaisessa lihasaitiossa sijaitsevat myös etummainen säärilihas (tibial anterior), pitkä varpaiden ojentaja lihas (extensor digitorum longus) sekä pieni pohjeluun lihas (fibularis tertius). Juoksijoilla tavataan isovarpaan tai varpaiden ojentajalihaksen tendinopatiaa arviolta 13% - 29%:lla Kakouris et al. (2021) systemaattisen katsauksen mukaan. Tulokseen siis sisältyy niin isovarpaan kuin muiden varpaiden ojentajalihasten tendinopatiat. Katsauksessa tutkittiin tyypillisiä tuki- ja liikuntaelinvaivoja, joita esiintyy nimenomaisesti juoksijoilla ultramatkoilla.
Oirekuva – tendinopatia
Isovarpaan ojentajalihaksen patologiset tilat kuten venähdykset tai repeytymiset voivat ilmentyä tyypillisesti aktiivisen lihassupistuksen aikana, jolloin jänteeseen kohdistuu vetoa ja vastusta. Puolestaan tendinopatiat ovat pidemmän ajan ylikuormituksesta tai aikaisemmasta vammasta johtuvaa jänteen rappeumaa. Toinen mahdollinen syy isovarpaan jänteen tendinopatialle on syvän fibularis hermon pareesi, jolloin fibulaarilihasten toimimattomuutta kompensoidaan korostetulla korkealla askeleella – mikä korostaa etummaisen säärilihasaition aktiivisuutta. (Kakouris 2021; Longo 2009; Simpson & Howard 2009).
Kipua paikantuu isovarpaan tai nilkan alueelle tarkemmin ottaen nilkan etuosaan nilkkahaarukan seudulle. Lisäksi turvotusta esiintyy nilkan ja jalkaterän alueella sekä kipu voimistuu nilkkaa rasittaessa. Kipu voidaan kokea myös jomottavana ja jatkuvana. Akuuttivaiheessa jopa kenkien puristus voi aiheuttaa painetta jänteille jalkaterän alueelle, joka koetaan kipuna. (Extensor Tendinopathy, NHS 2024).
Isovarpaan kipu – muut yleisimmät syyt
Yleisesti ottaen akuutti isovarpaan kipu on kovin yleinen vaiva ja sen aiheuttajat voivat vaihdella aina akuutista traumsta krooniseen sairauteen ja kivun määrä tai laatu voi nopeastikin muuttua. Tyypillisimpiä patologisia tiloja akuutille isovarpaan kivulle ovat isovarpaan murtumat ja sijoiltaanmenot, turf toe - ja sand toe -syndroomat sekä seesamluuvaivat. Lisäksi kroonisiin isovarpaan patologioihin luetaan vaivaisenluu (hallux valgus), isovarpaan jäykkyys (hallux ridigus) ja krooninen seesamluutulehdus. (Andrews et al. 2021).
Turf toe syndrooma
Isovarpaan tyvinivelen eli MTP-nivelen vamma, jossa isovarvas yliojentuu (dorsifleksio), joka aiheuttaa pehmytkudosrakennevaurioita nivelen rakenteissa. Tyypillistä on, että tyvinivelen plantaarilevy, nivelkapseli ja -siteet sekä intersesamoidinivelsiteet että kollateralnivelsiteet vaurioituvat trauman yhteydessä. MTP-nivelen voimakas dorsifleksio yli 78° kulmassa aiheuttaa suurella todennäköisyydellä pehmytkudosvaurioita. (York et al. 2017).
Seesamluiden murtumat
Seesamluut sijaitevat 1. jalkapöydänluun distaalipään alla ja siihen kohdistuu merkittäviä kuormia rasituksen aikana. Seesamluut voivat murtua akuutisti trauman yhteydessä, jolloin vamma mekanismi on samankaltainen kuin Turf toe -syndroomassa, jossa isovarvas iskun seurauksena vääntyy merkittävään yliojennukseen. Lisäksi rasitusmurutmia havaitaan seesamiluissa, joissa puolestaan jatkuvan ylikuormittavan ja iskuttavavan rasituksen seurauksena joko mediaalinen tai lateraalinen seesamluu murtuu. Tyypillistä on, että mediaalinen seesamluu murtuu tavanomaisemmin, sillä lateraalinen eli pohjeluun puoleinen seesamluu voi liukua 1. ja 2. jalkapöydän luun suuntaan trauman aikana. (York et al. 2017).
Seesamluiden tulehdukset
Kuten edellä mainittu, jatkuva paine ja kuormitus, joka kohdistuu 1. jalkapöydän luihin esimerkiksi juoksun tai hyppyjen aikana voi asteittain ylikuormittaa seesamluuta ja sen ympäryskudoksia aiheuttaen lopulta seesamluiden ja ympärykskudoksien tulehduksen. Syynä yleensä on äkillinen rasituksen nousu, huonot kengät tai jalkaterän anatomiset poikkeavuuden kuten esim. korkea holvikaarisuus, joka luo ylimääräistä rasitetta 1. jalkapöydän luun distaaliosaan. Lisäksi seesamluut tai pehmytkudosrakenteet alueella voivat tulehtua infektioiden, nivelsairauksien tai nivelrikon vuoksi. (York et al. 2017).
Vaivaisenluu
Vaivaisenluu on yksi yleinen kivun ja säryn aiheuttaja isovarpaan tyvinivelen (MTP) alueella, jossa kyse on siis yksinkertaisuudessaan nivelrikon tai trauman seurauksena isovarpaan kääntymisestä kohti keskilinjaanpäin. Vaivaisenluusta on aikaisempi blogikirjoitus olemassa, linkki tästä siihen. Traumaattisessa vaivaisenluussa on kyse puolestaan siitä, että iskun tai vamman seurauksena isovarvas murtuu tyven puoleisesta päädystä (proksimaalisesti) tai itse tyviniveleen tulee kapsulaarinen vaurio, jossa tyviniveltä tukevat lihakset vaurioituvat (fleksor hallucis brevis ja abductor hallucis) ja näin heikentävät isovarpaan mekaniikkaa ja voivat myöhemmin aiheuttaa ennenaikaista nivelrikkoa ja toiminnallisuuden heikentymistä (York et al. 2017).
Kihti
Lyhyesti tiivistettynä kihti on aineenvaihdunnan sairaus, josta aiheutuu niveltulehduksia. Tyypillistä on, että jalkaterän ja erityisesti isovarpaan tyvinivel tulehtuu. Äkillisiä kihdin aiheuttamia niveltulehdiksia voi esiintyä myös muualla esimerkiksi polven tai lonkan nivelissä. Kihtikohtaus kehittyy siis virtsahapon suoloista, jotka huonosti imeytyvät ja kiteyttävät nivelen sisässä aiheuttaen voimakkaan tulehdusreaktion. Kihti voi kroonistua, mikäli sen hoitoa laiminlyödään. Tulehdusreaktiossa nivel punoittaa, aristaa, turvottaa, kuumottaa (lämpötila kohonnut) sekä nivelen käyttäminen tekee kipeää. (Duodecim 2022).
Vastaanotolla
Vastaanotolla ongelma on helposti kliinisesti tutkittavissa. Inspektiossa voimme nähdä, onko näkyviä tulehduksen merkkejä ilmassa ja varmistaa nivelen toiminnallisuuden sekä liikkvuuden. Puolestaan jänteen alueella voi esiintyä näkyvää turvotusta, arkuutta sekä lihasheikkoutta. Vastustetuilla lihasjännetesteillä saamme kipua provosoitua, mikä voidaan vahvistaa vielä palpaatiolla. Tarkastelemalla kävelyvaihetta juoksumatolla voidaan havaita erilaisia kompensaatio mekanismeja, jotka juontuvat isovarpaan kivusta ja refleksinomaisesta varpaan varomisesta kuormituksen aikana. Jänteiden kuntoutus seuraa samaa protokollaa kuin minkä tahansa muun jänteen kuntouttaminen. Alkuvaiheessa pyritään jännettä turvallisesti kuormittamaan, johon lisätään vastusta progressiolla.
Lähteet
Simpson MR, Howard TM. Tendinopathies of the foot and ankle. Am Fam Physician. 2009 Nov 15;80(10):1107-14. PMID: 19904895. Verkkolähde. Viitattu 23.2.2024. Saatavilla osoitteessta: https://www.aafp.org/pubs/afp/issues/2009/1115/p1107.html
Kakouris N, Yener N, Fong DTP. A systematic review of running-related musculoskeletal injuries in runners. J Sport Health Sci 2021;10:513–22. Verkkolähde. Viitattu 23.2.2024. Saatavilla osoitteesta: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33862272/
Extensor Tendinopathy, NHS. Verkkolähde. Viitattu 21.8.2024. Saatavilla osoitteesta: https://www.nhslanarkshire.scot.nhs.uk/services/physiotherapy-msk/extensor-tendinopathy/
Andrews NA, Ray J, Dib A, Harrelson WM, Khurana A, Singh MS, Shah A. Diagnosis and conservative management of great toe pathologies: a review. Postgrad Med. 2021 May;133(4):409-420. doi: 10.1080/00325481.2021.1895587. Epub 2021 Apr 4. PMID: 33622169. Verkkolähde. Viitattu 21.8.2024. Saatavilla osoitteesta: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33622169/
York PJ, Wydra FB, Hunt KJ. Injuries to the great toe. Curr Rev Musculoskelet Med. 2017 Mar;10(1):104-112. doi: 10.1007/s12178-017-9390-y. PMID: 28124292; PMCID: PMC5344861. Verkkolähde. Viitattu 22.8.2024. Saatavilla osoitteesta: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/28124292/
Duodecim Terveyskirjasto. Julkunen H. Kihti 2022. Verkkoulkaisu. Viitattu 22.8.2024. Saatavilla osoitteesta: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00032
Comments