Patellafemorale oireyhtymällä tarkoitetaan joko polvilumpion alaisen nivelpinnan ja reisiluun välistä niveltymäalueen tai polvilumpion ympärillä esiintyvää kipuoiretta. Patellafemorale oireyhtymä (PFPS) on siis erään lainen kattotermi polvikivulle. Patellafemorale oireyhtymä on yleinen polvikipua aiheuttava vaiva ja se koetaan tai kuvaillaan polven etuosan tai keskellä polvea ilmentyväksi kivuksi. Polvilumpion alainen kipu yleensä laskee polven toiminnallisuutta ja kipu provosoituu helpsoti erilaisissa kyykkyliikkeissä sekä portaiden nousuissa tai laskuissa – jolloin polvikulma muuttuu ja kuorma paineistaa polvilumpiota nivelpintaansa vasten reisiluun niveluurteessa.
Tutkimuskatsaus vuodelta 2022
Tässä artikkelissa tutustutaan patellafemorale oireyhtymään tarkemmin ja taustana käytetään Pereira et al. vuonna 2022 valmistunutta systemaattista katsausta aiheesta. Tutkimusartikkelissa analysoitiin noin 6500 tutkimusta, joista lopulta 37 valikoitui systemaattiseen katsauksen vertailuun. Lopulta 27 tutkimusta yhdisti kausaliteetin (syy-yhteyden) polven koukistuksen (fleksion) ja polvilumpion kivun (patellafemorale oireyhtymä) välillä. Isoimmat erot tutkimuksissa johtuivat siitä, että tutkimuksissa käytettiin erilaisia arviointimetodeja kuvastamaan voiman välitystä polvilumpion niveltymässä. Tutkimuksissa kävi ilmi, että mikä vain kyykkyharjoite voi aiheuttaa itsessään jännitysykuormaa polviniveleen suorituksen aikana polven ollessa 60°-90° kulmassa. Oireita aiheuttaa ja pahentaa esimerkiksi reisilihasten epätasapaino sekä suoritustekniikka, jossa polvi siirtyy eteenpäin varvaslinjan eteen, mikä aiheuttaa kuorman kasvua ja kuorman painopisteen siirtymisen enemmän polvilumpion varaan. (Pereira et al. 2022)
Riskitekijät
Riskitekijöinä pidetään alaraajojen kineettisten linjauksien ja liike-energioiden muutoksia, erityisesti polvinivelen sääri- ja reisiluun välisen niveltymän, jossa muutoksia aiheuttaa lonkan ja polvinivelen kuorman muutokset. Loukkaantumisen riski kasvaa kun vartalon ja lonkan lihaksistossa esiintyy merkittävää lihasepätasapainoa, joka johtaa alaraajojen ja nilkkojen kineettisten linjojen muutoksiin. Kuntoutuksessa etureittä ja lonkkaa vahvistavat liikesarjat on todettu ennalta ehkäisevän patellofemorale kipuoireyhtymältä (Pereira et al. 2022), joka perustuu alaraajan linjauksen korjaamiseen ja optimoimiseen: mitä parempi tuki pakarasta saadaan lonkkaan, sitä optimaalisempi on kuormitus suhteessa nivelkulmiin. Esimerkiksi lonkan vahvat ulkokiertäjät rajoittavat polven linjauksen romahtamista sisäänpäin (valgukseen), joka aiheuttaisi säären sisäkiertymistä ja jalkaterän pitkittäisen holvikaaren painumisen kasaan (pronaation).
Tutkimusmetodit
Vertailututkimuksessa valittiin artikkelita, joissa oli käytetty neljää erilaista tutkimus- tai ariviointimetodia (a, b, c ja d.) Näiden avulla arvioitiin patellafemorale oireyhtymän syy-seuraussuhdetta. Ensimmäisessä metodissa (a) arvioitiin reisi- ja jalkaliikkeiden sekä pakaraliikkeiden toimintaa ENMG:n (hermoratatutkimus), videon analyysin tai liikekinetiikan avulla. Toisessa (b) arvioitiin polven tai lonkan nivelistöä kyykkyliikkeen aikana videoanalyysin tai liikekinetiikan avulla. Kolmannessa (c) tutkittiin patellafemorale oireyhtymän kausaliteettia eri liikkeiden aikana etenkin kyykkyliikkeen tai polven taivutuksessa vaiheiden a tai b aikana. Viimeisessä arivointimetodissa tutkittiin koehenkilöiden raportoitua (d) patellafemorale oireyhtymän kivun esiintyvyyttä joko a tai b kohtien aikana.
Polvikipu – kipumekansmi
Polvikivun riskiä kohottaa tutkimuksen mukaan kolme pääseikkaa: ensimmäinen syy pahentuvalle polvikivulle on polven taivutuksessa ilmentyvä sääriluun translaatioliikesuunta eteenpäin, jossa etummaisen sääriluun linja työntyy eteenpäin ja provosoi eniten patellafemorale oireyhtymää liikkeen aikana. Toiseksi, polvilumpioon kohdistuu jännitysvoimaa liikkeen aikana ja kolmanneiksi eri kyykkyharjoitteiden aiheuttamat jännitysylikuormat kohdostuvat polvilumpioon ja patellajänteeseen polvikulman ollessa 60°-90° kulman välillä. Osasassa tutkimuksissa pyrittiin tutkimaan kyykyharjoitteiden jalkojen asentojen vaikutusta patellanivelsiteen jännitysylikuormitukseen liikkeen aikana, mutta ilman merkittävää tulosta. (Pereira et al. 2022).
Etenkin eteenpäin suuntautuvassa askelkyykyssä havaittiin suurempaa jännitysylikuormaa polvinivelessä sääriluun translaation aikana kun polvisiirtyy saman puolen varvaslinjan yli suorituksen aikana. Pakaran lihaksista posteroanterioriset lihakset, kuten esimerkiksi pieni ja keskisuuri pakaralihas (gluteus medius, -minimus) ja sisemmän reisilihaksen vinojen lihassäikeiden (vastus medialis obliques) riittämätön supistumiskyky ja tuen puute lihasepätasapainon vuoksi voi aiheuttaa tai provosoida patellafemorale nivelpinnan kipuoireyhtymää. Näiden kyseisten lihasten kuntouttaminen tai terapiaharjoittelu on perusteltua kivun hallitsemiseksi, sillä niiden vahvistamista pidetään suojaavana tekijänä. Lisäksi lihasepätasapainosta kärsivien henkilöiden lihasaktivaation puutetta on pystytty osoittamaan yhden jalan liikesuorituksissa. Tutkimuksissa havaittiin myös, että polvilumpion kivusta kärsivät aktivoivat alaraajan lihaksia eri järjestyksessä kuin terveet verrokit: polvikivuista kärsivät aktivoivat yhden jalan seisonnassa ensin gluteus mediuksen, - maksimuksen, uloimman reisilihaksen ja viimeisenä sisimmän reisilihaksen kun puolestaan oireettomilla sisimmän reisilihaksen aktivaatio oli toisena ja gluteus maksimuksen viimeisenä. Vertailussa suljetun ja avoimen kineettisen ketjun harjoituksia, havaittiin suljetun kineettisen ketjun harjoitteiden kehittävän enemmän voiman- ja reiden lihasmassan kasvua. (Pereira et al. 2022).
Yhteenveto
Kaikenlaiset kyykkyharjoitteet luovat jännitysylikuormaa ja voivat olla haitallisia patellafemorale oireyhtymää sairastaville. Kuntoutuksessa pääpainona yksilön riskitekijät kuten esimerkiksi lihasepätasapainon korjaaminen. Kuntoutus voi vähentää koettua kipua merkittävästi, sillä optimaalinen alaraajan linjaus vähentää jännityksestä aiheutuvaa ylikuormaa. Tutkimuksessa tunnistetut ennalta ehkäisykeinot kohdistuivat oikeaan liikekinematiikan oppimiseen, lihasepätasapainon korjaamiseen sekä riittävään lihasaktivaatioon liikesarjan aikana. Vastusharjoittelun ylläpitäminen lonkan ja reisilihasten osalta ovat tärkeimpiä suojaavia tekijöitä patellafemorale oireyhtymää vastaan.
Lähteet
Pereira, P.M.; Baptista, J.S.; Conceição, F.; Duarte, J.; Ferraz, J.; Costa, J.T. Patellofemoral Pain Syndrome Risk Associated with Squats: A Systematic Review. Int. J. Environ. Res. Public Health 2022, 19, 9241. https://doi.org/10.3390/ijerph19159241 Verkkolähde. Viitattu 30.11.2024. Saatavilla osoitteesta: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/35954598/
Comments