Mikä on plantaarifaskiitti?
Jalkapohjan jännekalvon pitkäaikainen rappeuma ja patologinentila, joka koetaan kantapään kipuna jalkapohjan alueella askeltaessa. Vaiva helposti pitkittyy ja sitä esiintyy kaiken ikäisillä ja kuntoisilla. Tyypillisesti 40-60 vuotiailla tavataan enemmän.
Plantaarifaskiitin hoito
Moni juoksija kokee erilaisia kiputiloja jaloissaan juoksun aikana, jälkeen tai jopa levossa. On selvää, että kun kuormitustaso nousee, kasvaa myös tuki- ja liikuntaelinvaivojen riskit. Yksi näistä tavallisten kuntoilijoiden ja juoksijoiden vitsauksista on plantaarifaskiitti eli vapaasti suomennettuna kantakalvon tulehdus, joka sijaitsee kantapään etuosassa jalkapohjan puolella. Nimi on jokseenkin harhaanjohtava, sillä tiede enemmän puhuu jalkapohjan jännekalvon ja jännerakenteiden rappeutumasta ja patologisesta tilasta kuin itse tulehduksesta, sillä tulehdusprosessi kestää rajatun ajan ja kroonistuessaan ei puhuta enää akuuttivaiheen tulehduksesta.
Mikä Plantaarifaskiitti on?
Plantaarifaskiitilla siis tarkoitetaan kantapäässä sijaitsevaa kipua, joka johtuu nykytietämyksen mukaan enemmän pitkäaikaisesta jänteiden ja jännekalvojen rappeutumisesta kuin tulehduksellisista tekijöistä. Tästä johtuukin se, että kirjallisuudessa puhutaan mieluimmin kantapää kivusta. Plantaarifaskiitti on yleinen tuki- ja liikuntaelinvaiva ja sitä esiintyy kaiken ikäisillä ja kuntoisilla. Etenkin juoksijoilla raportoidaan enemmän plantaarifaskiittia. Käytännössä kipu koetaan kantapään etumediaalisessa kulmassa eli sisäsyrjän puoleisella kulmalla tai reunalla jalkapohjan puolella. Kipu voimistuu, kun painoa varataan jalalle, jolloin jalkapohjan lihaksille ja jänteille kohdistuu kuormaa. On myös tyypillistä, että levon jälkeen kantapää kipuilee: esimerkiksi aamun ensimmäiset askeleet tai hetken istumisen jälkeen seuraavat askeleet ovat todella kivuliaita. Plantaarifaskiitti on pitkäikäinen vaiva ja helposti kroonistuva. Ei ole tavanomaisesta poikkeavaa, että vaivan parantumiseen saattaa kulua yli 12 kuukautta. (Rhim et al. 2021).
Plantaarifaskiitin riskitekijät
Rhimin ja kumppaneiden teettämän systemaattisen katsauksen ja meta-analyysissa vuodelta 2021 analysoitiin yli 600 tutkimusartikkelia, joista lopulta 96 tutkimusta läpäisi alkuseulonnan. Karsituiden joukossa oli paljon ”tupla tutkimuksia” sekä huonosti toteutettuja tutkimuksia. Katsauksessa kävi ilmi, että riskitekijät kantakalvon kipuun ovat korkea Body Mass Indeksi (BMI), jalkoja kuormittavat aktiviteetit ja harrastukset, jalkaterän lihasten heikentynyt aktiivisuus, nilkan liiallinen liikelaajuus koukistussuuntaan (dorsifleksio) sekä kantapään luupiikkimuodostelmat.
Kantapään luupiikillä tarkoitetaan tilannetta, jossa jokin lihaksen jänne tai kalvorakenne nyppii ja ärsyttää kantapään luuta jatkuvasti, jonka periosteum (luukalvo) tulehtuu toistuvasti, jota keho pyrkii ”korjaamaan” kasvattamalla uudisluuta tilalle. Näin syntyy uutta luuta, joka muodostaa piikkimäisen rakenteen, joka ei kuulu sinne. Meta-analyysistä puolestaan kävi ilmi, että plantaarifaskiitti potilailla oli plantaarifaskia (jännekalvo) 2,16 millimetriä paksumpi kuin terveillä potilailla, mikä puolestaan viittaisi jänteiden tendinopatiaan (tendinoosiin), joka lopulta johtaa jänteiden ja tukisidekudoksien paksuuntumiseen vaivan pitkittyessä.
Plantaarifaskiitin hoitaminen
Itsehoito
Ensin on hyvä kokeilla itsehoitoa, mikä tarkoittaa erilaisia venytys- ja lihasvoimaharjoitteita, joiden avulla venytetään ja vahvistetaan jalkapohjan jännekalvoa. Kaikista tärkein on kuitenkin keventää tai lopettaa kuormittava ja kantapäätä ärsyttävä rasitus, vähentää pitkään jaloilla oloa sekä kävelyä tai muuta yleistä iskutusta. Alla olevasta kuvasarjassa helppoja venytysliikkeitä itsehoitoon. Klikkaamalla kuvaa saat kuvan suuremmaksi ja ohjeet.
Ensimmäisessä kuvassa kiristä pohjelihas ja akillesjänne nilkkaa koukistamalla, säädä venytyspaine kohtalaiseksi ja pidä polvitaive suorana, venytä 15s - 30s kerrallaan. Toisessa kuvassa tartu varpaista tai päkiästä kiinni ja taivuta varpaat ylöspäin ojennukseen ääriasentoon, tunne kuinka jalkapohja "kiristyy", venytä 5s - 15s kerrallaan useita kertoja. Kolmannessa ja neljännessä kuvassa liikkeen kautta tehtävä dynaaminen liikehoito, jossa jalkapohjan jännekalvo kiristetään varpaita nostamalla ylöspäin ja sen jälkeen polvea lähdetään viemään aktiivisesti rauhallisesti eteenpäin, toista polven edestakaisin liikettä 15s - 30s useita kertoja.
Lääkinnällinen hoito
Perinteisesti hoitoon on käytetty kortikosteroidi-injektioita suoraan plantaarifaskian alueelle hillitäkseen tulehdusprosessia, fibroblastien muodostumista (proliferaatiota) sekä substanssi proteiineja, jotka pitkittävät faskian patologista tilaa. Rhimin et al. (2021) katsauksesta käy ilmi myös se, että kortikosteroidi-injektiot ovat koettuun kipuun hyvä ensiapu, mutta hoidon teho hiipuu 2-3 kuukauden jälkeen (VAS-asteikolla) ja verrattuna muihin hoitokeinoihin kuten esimerkiksi fysioterapiaan ja tulehduskipulääkkeisiin (ei steroidaalisiin anti-inflammatorisiin) saatu kortikosteroidihoito koettiin parempana myös ensimmäisten kuukausien aikana. Kahdessa katsauksen tutkimuksessa tutkittiin kinesioteippauksen vaikutusta koettuun kantapääkipuun: Low Dye -tekniikalla saatiin vähäistä apua akuuttivaiheeseen, mutta pidempiaikaista seurantaa tutkimuksissa ei ollut. Myös akupunktiosta ja Dry needlingistä oli vähäistä apua kivun hallinnan kanssa, mutta tulokset olivat rajallisia ja vähäisiä. (Rhim et al. 2021).
Plantaarifaskiitti ja voimaharjoittelu
Katsauksen 96:sta tutkimusartikkelista vain yhdessä tutkimuksessa vertailtiin seitsemää eri tutkimusta, joissa oli voimaharjoittelu hoitomenetelmänä. Tutkimuksessa keskityttiin kolmeen osa-alueen harjoittamiseen: jalkapohjan – ja jalkalihasten sekä plantaarifaskian (jännekalvon) kuormittamiseen. Vaikka varpaiden ja jalkaterän pienten lihasten vahvistaminen ja aktivoiminen vastusta vasten lisää lihasten kapasiteettia ja voimaa, niin tutkittavilla ei saatu muutoksia plantaarifaskian (jännekalvon) paksuuteen. Täten ei ole vahvaa näyttöä siitä, että vastusharjoittelu yksinomaan auttaisi plantaarifaskiitin hoidossa tämän katsauksen pohjalta. (Rhim et al.2021).
Videossa pohjelihasten venytys ja voimaharjoite samassa paketissa. Tee liike rauhallisesti ja kontrolloidusti sekä pidä muutaman sekunnin pito venytyksessä. Koroke päkiöiden alle takaa sen, että saat pohkeen vietyä horisontaalitasoa alemmaksi intensiivisempään venytykseen (äärivenytykseen).
Plantaarifaskiitti ja venyttely
Puolestaan venyttelyä tutkittiin kolmessa eri tutkimuksessa ja potilaat kokivat venyttelyn vähentävän kipua ja lisäävän toiminnallisuutta ensimmäisten viikkojen aikana sekä neljännen kuukauden kohdalla. Tutkimuksissa saatiin kohtalaista näyttöä siitä, että staattinen plantaarifaskian spesifinen venyttely näyttäisi auttavan kohtuullisissa määrin enemmän kuin pohkeiden ja akillesjänteen venyttäminen.
Yllä olevassa videossa mobilisoiva dynaaminen liike, jossa jalkapohjan jännekalvo joutuu venymään ja supistumaan liikkeen kautta. Tee liike hitaasti ja kontrolloidusti, jolloin venytyksen tulisi tuntua jalkapohjassa, akillesjänteen ja pohkeen alueella.
Käsin tehtävät hoitomuodot
Rhim et al. (2021) katsauksen viidessä tutkimuksessa analysoitiin käsin tehtävän terapian vaikutusta nilkan ja jalkaterän alueelle. Hoitokeinona oli mm. mobilisaatiot, manipulaatiot ja pehmytkudoskäsittelyt. Lyhyellä aikavälillä saatiin näyttöä siitä, että kombinoimalla nilkkaan kohdistuvia liikehoitoja terapeuttiseen harjoitteluun tai muihin vastaaviin hoitokeinoihin kuten esimerkiksi venyttelyyn tai vastusharjoitteluun saatiin apua kantapää kivun kanssa. Erityisesti vaikuttamalla myofaskiaalisiin kudoksiin todettiin olevan lieventävää vaikutusta koetun kantapään kivun kanssa.
Yllä olevassa videossa tennispallolla myofaskiaalista terapiaa jalkapohjan jännekalvolle eli plantaarifaskialle. Säädä paine sopivaksi, vähän saa tuntua, hiero pallolla päkiöiden ja kantapään välistä pehmytkudosaluetta.
Lähteet
Rhim HC, Kwon J, Park J, Borg-Stein J, Tenforde AS. A Systematic Review of Systematic Reviews on the Epidemiology, Evaluation, and Treatment of Plantar Fasciitis. Life (Basel). 2021 Nov 24;11(12):1287. doi: 10.3390/life11121287. PMID: 34947818; PMCID: PMC8705263. Verkkojulkaisu. Viitattu 26.3.2024. saatavilla osoitteesta: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8705263/