Krooninen niskakipu määritellään niskan alueella ilmentyväksi kivuksi, joka kestää yli kolme kuukautta yhtäjaksoisesti. Kroonisen niskakivun on tutkittu vaikuttavan elämän laatuun ja toiminnallisuuteen heikentävästi ja arviolta noin 40% väestöstä kärsii siitä vuosittain ja sitä esiintyy jopa 70%:lla kerran elämänsä aikana. Krooninen niskakivulla on kivun lisäksi monia muita sivuvaikutuksia: osalla krooninen kipu aiheuttaa rauhattomuutta, näköhäiriöitä, hermolihasten toimintahäiriöitä, kaularangan liikerajoittuneisuutta, niska-hartia seudun lihasjäykkyyttä ja voiman heikentymistä. Neuromuskulaariset muutokset kuten esimerkiksi lihasvoiman heikentyminen, niskan ja kaulan lihasten sekä syvien lihasten aktiviteetin muutokset yleensä liitetään krooniseen niskakipuun ja saattavat jopa voimistaa oireita tai ylläpitää jatkuvaa kipukierrettä. Krooninen niskakivun tuoma lihasjäykkyys saattaa kuormittaa kaularankaa ja täten edes auttaa kipukierrettä. (Opara & Kozinc 2023).
Krooninen niskakipu – Kasvanut lihasjäykkyys
Koostetutkimukseen valikoitui lopulta kuusi tutkimusta, jossa tarkasteltiin kuuden eri lihaksen kohonnutta lihastonusta. Lihaksia joita vertailtiin keskenään olivat epäkäslihaksen yläosa (trapezius), päännyökkääjälihas (SCM), selän syvään kiertäjälihasryhmään kuuluva multifidus, lavan kohottajalihas (levator) sekä päänohjaslihas (splneius capitis). Tutkimustuloksista selvisi, että selvin lihastonuksen kasvu löydettiin epäkäslihaksen yläosalta. Muissa lihasryhmissä ei havaittu yhtä selkeätä lihasjäykkyyden kasvua. Lihasjäykkyyttä ja elastisuutta mitattiin myotonometrillä kolmesti, joista laskettiin keskiarvo. Lihasten liikkuvuutta arvioitiin passiivisen liikkeen avulla sekä goniometrillä, josta saatiin liikkuvuudelle numeraalisia arvoja. Vähiten lihastonuksen kasvua havaittiin päänohjaslihaksessa, päännyökääjälihaksessa ja lavan kohottajalihaksessa. Tosin tutkimuksen otokset olivat pieniä ja epäkäslihasta tutkivia tutkimuksia oli huomattavasti enemmän (6 kpl) verrattuna muihin, joten suoraa johtopäätöksiä ei näistä voi tehdä ja kaiken lisäksi jokainen reagoi yksilöllisesti niskakipuun.
Tutkimusaineiston pohjalta tehty koostetutkimus osoitti epäkäslihaksen lihastonuksen kasvua niillä, jotka kärsivät kroonisesta niskakivusta verrattuna verrokkeihin ja oireettomiin koehenkilöihin. Lavan kohottajalihaksen (levator), päänohjaslihaksen (splenius capitis), sternocleidomastoideuksen (SCM) ja multifiduksen lihasjäykkyyden tasot olivat samankaltaisia kroonisesta niskakivusta kärisvillä kuin oireettomilla. Tutkimus ei ottanut kantaa siihen, oliko lihaskireyden tai lihasjäykkyyden kasvu kroonisen niskakivun syy vai seuraus.
Mikä avuksi?
Kang ja Kim (2022) tutkivat satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa (RCT) yläselän lihasharjoittelun ja hieronnan vaikutusta kroonisen niskakipuun. Tutkimuksen ideana oli tehdä hoitointerventio neljän viikon ajaksi, jossa koehenkilöt (41) jaettiin kahteen ryhmään: ensimmäinen ryhmä teki 4 viikon ajan terapeuttista harjoittelua yläselän lihaksille (erilaisia soutu- ja yläniskan liikkeitä) ja toinen ryhmä sai viikottain hierontaa ja siihen littyviä erilaisia myofaskiaalisia käsittelyitä. Tutkimukseen valittiin ainoastaan koehenkilöitä, joilla oli todettu krooninen niskakipu, joka oli jatkunut yli 3 kuukautta. Molemmissa ryhmissä koettukipu mitattiin VAS-asteikolla (1-10) ja niskan toiminnallisuutta mitattiin kyselylomakkeella, jossa niskan toiminnallisuutta arvioitiin 10:ssä eri osa-alueella asteikolla 0-5. Lisäksi Niskan liikelaajuutta, elastisuutta ja lihastonusta mitattiin ennen ja jälkeen hoitointervention myotonometrillä. Lihastonustestissä saatiin lähtöarvoksi kuntoiluryhmässä n. 230 N/m ja hierontaryhmässä n. 225 N/m.
Tutkimustuloksia
Hoitointervention jälkeen jäykkyyden tulokseksi mitattiin harjoittelevilla 32 N/m ja hierontaryhmän n. 15 N/m alemmaksi. Kipu helpottui VAS-asteikolla harjoittelevien ryhmässä 2,67 ja hierontaryhmässä 2,30 yksikön verran ja niskan toiminnallisuus kehittyi kyselylomakkeella mitattuna 10,76 ja hierontaryhmässä 9,75 yksikön verran sekä liikelaajuustesteissä (koukistus, ojennus, sivutaivutukset ja kierroissa) harjoittelevien ryhmässä liikelaajuus kasvoi merkittävästi enemmän joka suuntaan verrattuna hierontaryhmään. Tästä voidaan päätellä, että suurempia vaikutuksia saadaan harjoittelun avulla krooniseen niskakipuun, ja ylipäätänsä suurempia vaikutuksia liikkuvuuden ja lihastonuksen muutoksiin – puhumattakaan lihaskestävyyden ja -voiman kehitymisestä, joka ei hieronnassa kehity. Tämän tutkimuksen mukaan myös hieronnalla oli positiivinen vaikutus niskan kipuun ja toiminnallisuuteen, mutta tulos jäi vähäisemmäksi.
Puolestaan Valera-Calero et al. (2023) tutkivat kuivaneulotuksen (Dry needling) ja lumekuivaneulotuksen vaikutusta epäkäslihaksen kireyden lievittämiseen. Tutkimus toteutettiin satunnaistetussa, kaksoissokkoutetussa ja valekontrolloidussa tutkimuksessa (RCT), jossa 60 koehenkilöä jaettiin kuivaneulotus- ja lumekuivaneulotusryhmään. Tuloksista ilmeni ettei kivun painekynnyksen muutoksissa (triggerpisteiden) havaittu merkittävää eroa ryhmien välillä (p < 0.01), sillä molemmissa ryhmissä tapahtui kivun painekynnyksen muutoksia parempaan suuntaan – kuivaneulotusryhmässä enemmän. Epäkäslihaksen elastisuudessa ei havaittu merkittäviä muutoksia kummassakaan ryhmässä.
Vastaanotolla
Vastaanotolla voimme kliinisesti tutkia esiintyykö lihasheikkoutta edellä mainituissa tai muissa kaularangan lihaksissa vai onko kyseessä enemmänkin virheasentoperäinen ongelma, josta syntyy mekaanista kuormaa jo entuudestaan rasittuneille lihaksille. Myös useilla eri liikelaajuustesteillä voidaan paikan päällä arvioida onko kaularangan tai rintarangan liiikkeissä liikevajautta, joka vaikutaa myös mekaanisen kuorman tai kivun kasvuun. On kovin tyypillistä, että lihasten ja nivelten vajaat liikelaajuudet voivat pahentaa niskassa esiintyvää kipukierrettä tai ylläpitää sitä. Pitkällä aikavälillä rajoittunut liikkuvuus voi aiheuttaa erilaisia nivelperäisiä kiputiloja lihaskivun lisäksi. Myöskään manuaalisesta terapiasta ei ole haittaa oli se sitten hierontaa tai kuivaneulotusta, tärkeintä on se, että saa helpotusta koettuun kipuun.
Tervetuloa vastaanotolleni Pohjois-Haagaan tai Tapanilaan joko hierontaan tai osteopatiaan!
Lähteet
Opara M, Kozinc Ž. Which muscles exhibit increased stiffness in people with chronic neck pain? A systematic review with meta-analysis. Front Sports Act Living. 2023 Aug 30;5:1172514. doi: 10.3389/fspor.2023.1172514. PMID: 37712006; PMCID: PMC10498279. Verkkojulkaisu. Viitattu 4.12.2024. Saatavilla osoitteesta: https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC10498279/
Kang T, Kim B. Cervical and scapula-focused resistance exercise program versus trapezius massage in patients with chronic neck pain: A randomized controlled trial. Medicine (Baltimore). 2022 Sep 30;101(39):e30887. doi: 10.1097/MD.0000000000030887. PMID: 36181044; PMCID: PMC9524908. Verkkojulkaisu. Viitattu 10.12.2024. Saatavilla osoitteesta: https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC9524908/
Valera-Calero JA, Sánchez-Jorge S, Buffet-García J, Varol U, Fernández-de-Las-Peñas C, Álvarez-González J. Changes in stiffness at active myofascial trigger points of the upper trapezius after dry needling in patients with chronic neck pain: a randomized controlled trial. Acupunct Med. 2023 Jun;41(3):121-129. doi: 10.1177/09645284221104831. Epub 2022 Jun 28. PMID: 35765779. Verkkojulkaisu. Viitattu 11.12.2024. Saatavilla osoitteessa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/35765779/
Kuvalähteet
Kuva 1. Opara M, Kozinc Ž. Which muscles exhibit increased stiffness in people with chronic neck pain? A systematic review with meta-analysis. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC10498279/
Comments