Takimmainen säärilihas – tibialis posterior
Takimmainen säärilihas tunnetaan yleisemmin tibialis posterior -lihaksena. Sana juontaa englannin ja latinan kielestä, jossa tibialis tarkoittaa sääriluuta ja posterior puolestaan sen takana sijaitsevaa. Juoksussa lihas on äärimmäisen tärkeä, sen tehtävänä on tukea nilkkaa inversio- ja plantaarifleksio (päkiälle nousu) suunnissa, ja useamman jännekiinnityksen avulla jalkapohjaan, lihas toimii myös jalkaterän pitkittäisen ja poikittaisen holvikaarten aktiivisena tukena (Rhim et al. 2022; Simpson & Howard 2009).
Kuva 1. Takimmainen säärilihas sijaitsee pohkeen syvässä aitiossa m. soleuksen ja m. gastrocnemiuksen alla. Kiinnitys tulee jalkapohjan eri luustokohtiin, joista vahvin kiinnitys veneluuhun (naviculare) sekä pitkittäiseen ja poikittaiseen jalkaholvien rakenteisiin (luustokohdat: cuneiformet I-III sekä 2.-4. metatarsalisten tyvet).
Takimmaisen säärilihaksen tendinopatia – lyhyesti
Tendinopatia on yleiskäsite erilaisille jännesairauksille, joista yleisimmät ovat tendiniitti (tulehdus), tendinoosi (rappeuma) ja tenosynoviitti (jännetupen tulehdus). Jänteen rappeutumisprosessissa jänteeseen kohdistuu jatkuvaa ylikuormitusta, joka johtaa tulehdusprosesseihin, joista seuraa jänteen patologisia muutoksia. (Simpson & Howard 2009). Joten takimmaisen säärilihaksen tendinopatiassa jännerappeumaa esiintyy tämän lihaksen jännealueilla jossakin kohtaa. Tässä kirjoituksessa tendinopatialla viitataan jänteen tendinoosin eli jänteen rappeuttavaan tilaan.
Jänteiden tendinopatia tarkoittaa jänteiden rappeumaa solutasolla, jonka on tapahtunut pidemmän aikajakson aikana. Jänteen kollageenisäikeet ovat terveessä jänteessä hyvin organisoituna ja siistissä rivissä, kun taas tendinopaattisessa jänteessä kollageenisäikeet ovat sekavammassa järjestyksessä ja saattavat olla vinosti ja epäorientaatiossa toisiinsa nähden. Lisäksi kollageenisäikeet ohentuvat ja niiden tiheys laskee: jänteessä esiintyy sattumanvaraista jänteiden uudiskasvua jatkuvien mikrorepeytymien, tulehduksien ja kehon korjausvasteen vuoksi. Siitä seuraa jänteen alueelle tulehdussolu kertymää, uudisverisuonten paikallista kasvua jänteeseen, kollageenin epätasaisuutta sekä tyyppi III:n kollageenin muodostumista, mikä laskee jänteen vetolujuutta. (Longo et al. 2009).
Jänteessä on normaalisti tyyppi I:n kollageenia ja liikunta lisää sen synteesiä. Rappeutuneessa jänteessä, jänteen korjausvaste on siis virheellinen tai heikentynyt jatkuvan ylikuormituksen, aikaisemman vamman tai jatkuvan muunlaisen kuormituksen vuoksi. Lisäksi jänteen rappeumaan vaikuttaa ikä, sukupuoli, BMI, lihaksen toimintahäiriöt tai muut sisäiset tai ulkoiset kuormitustekijät. (Longo et al. 2009).
Lisää luettavaa tendinopatiasta katso blogikirjoitus akillesjänteen tendinopatiasta.
Takimmaisen säärilihaksen funktio
Maakontaktin aikana tibialis posterior lihas tukee holvikaaria ja nilkkaa sekä varastoi jousen tavoin elastista jännitysenergiaa absorboimalla lihasvenytyksen aikana elastista energiaa ja vapauttamalla sitä työntövaiheen aikana takaisin lihakselle, joka tehostaa lihaksen työtä entisestään. (Rhim et al. 2022; Simpson & Howard 2009).
Tibialis posterior lihaksen jännerappeuma tai toimintahäiriö voi ilmetä jalkaholvin joko pitkittäisen tai poikittaisen madaltumisena, jolloin puhutaan ikään kuin toiminnallisesta lättäjalkaisuudesta. Tarkempi nimitys olisi progressiivinen jalkaholvin madaltuminen, mikä siis johtuu takimmaisen säärilihaksen tendinopatiasta ja siitä johtuvasta toimintahäiriöstä. (Rhim et al. 2022; Simpson & Howard 2009).
Matala holvikaarisuus johtuisi enemmänkin takimmaisen säärilihaksen tendinopatiasta ja rappeumasta
Oireet
Oireina esiintyy turvotusta ja kipua takimmaisen säärilihaksen jänteen alueelle, nilkan sisäkehräsluun takana aina jalkapohjan kiinnityksiin saakka. Jänteen kuormittaminen on kivuliasta, päkiöille nousu on hankalaa, nilkan sisäkierto sekä inversiosuunnan aktiivinen lihastuki aiheuttaa kipua. (Rhim et al. 2022; Simpson & Howard 2009). Jänteiden tendinopatioille suosituksena on konservatiivinen kuntoutus, jossa keskitytään akuuttivaiheen jälkeen turvalliseen kuormitukseen ja pyrkimykseen kasvattamaan jänteen vetolujuutta pienin askelin.
Vastaanotolla
Vastaanotolla pääpaino on kuntoutuksessa, jonka tarkoituksena on eksentristen voimaharjoitteiden avulla parantaa jänteen vetokykyisyyttä. Aluksi kliinisillä ortopedisilla testeillä ja anamneesin perusteella pyritään kartoittamaan ja erotusdiagnosoimaan nilkan akuuttikipu ja ylirasitustila jänteiden pitkittyneestä kroonisemmasta kivusta ja jänteiden heikentymästä, mikä sopisi tendinoosin määritelmään. Alkuvaiheessa kartoitetaan nilkan liikkuvuutta ja toiminnallisuutta, jonka jälkeen lähdetään rakentamaan kuntoutussuunnitelma. Liikkeiden pääpaino on eksentrisissä hitaissa voimaharjoitteissa, jossa pyritään saamaan lihakselle riittävää kuormaa jänteen ollessa venyneessä tilassa.
Lähteet
Longo, U.G., Ronga, M. and Maffulli, N. (2009) Achilles tendinopathy. Verkkolähde. Viitattu 16.2.2024. Saatavilla osoitteesta: https://www.researchgate.net/publication/24425353_Achilles_Tendinopathy(Accessed: 16 February 2024).
Rhim, H.C.; Dhawan, R.; Gureck, A.E.; Lieberman, D.E.; Nolan, D.C.; Elshafey, R.; Tenforde, A.S. Characteristics and Future Direction of Tibialis Posterior Tendinopathy Research: A Scoping Review. Medicina2022,58,1858. https:// doi.org/10.3390/medicina58121858. Verkkolähde. Viitattu 16.2.2024. Saatavilla osoitteesta: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9781788/pdf/medicina-58-01858.pdf
Simpson MR, Howard TM. Tendinopathies of the foot and ankle. Am Fam Physician. 2009 Nov 15;80(10):1107-14. PMID: 19904895. Verkkolähde. Viitattu 23.2.2024. Saatavilla osoitteesta: https://www.aafp.org/pubs/afp/issues/2009/1115/p1107.html
Comments