top of page

Nilkan etuosan kipu – Nilkan koukistajalihasten tendinopatia



Nilkan koukistajalihasten tendinopatia, jänteiden tendinopatia, nilkan kipu

Nilkan koukistajalihaksilla tarkoitetaan kaikkia niitä lihaksia, jotka koukistavat nilkkaa, tekevät siis ammattikielellä nilkan dorsifleksiota. Tendinopatia puolestaan tarkoittaa jännesairauksia tai trauman seurauksena syntynyttä jänteen vammaa. Tendinopatia kattaa sisälleen jänteen ja jännetupen tulehdukset sekä tendinoosin eli jänteen pitkäaikaisen rappeutumisen. Jänteen rappeutumisprosessissa jänteeseen kohdistuu jatkuvaa ylikuormitusta, joka johtaa tulehdusprosesseihin, joista seuraa jänteen patologisia muutoksia. (Simpson & Howard 2009).


Lisää luettavaa jänteiden tendinopatiasta tulee seuraavassa blogitekstissä, joka käsittelee akillesjänteen tendinopatiaa, jossa sitten aihealueeseen sukelletaan perusteellisemmin.Tässä kirjoituksessa tarkastellaan tendinoosista johtuvaa jänteen rappeumaa etummaisessa säärilihaksessa (tibialis anterior) ja varpaiden 2.-5. pitkässä ojentajalihaksessa (ekstensor digitorum longus).


Jalan biodynamiikasta lyhyesti


Nilkan koukistajajänteiden tendinopatiassa on hyvä myös ymmärtää jalan biodynamiikan perusteet: askelrytmi jaetaan kahteen osaan: tuki- (stance) ja heilahdusvaiheeseen (swinging). Tukivaihe kestää noin 60% askelvaiheen kokonaispituudesta ja puolestaan heilahdusvaihe loput 40%. Kantaiskuun tultaessa jalkaterä on supinaatiossa, ja maakontaktin jälkeen alkaa jalkaterän – kantapään, veneluun ja telaluun, välitön pronaatioliikesuunta, jossa veneluu (naviculare) sisäkiertyy, joka nostattaa kuutioluuta (cuboideum), mistä seuraa kantapään eversioitumista eli ulkokiertymistä telaluuhun (talus) nähden. Jalan ja jalkaterän erilaiset virheasennot voivat johtaa jalan biodynamiikan muutoksiin tai kuormituksen epäsuhtaan nivelten ja jänteiden välillä, mikä saattaa omalta osaltaan kuormittaa nilkan koukistajalihaksia perus kävelyn tai juoksun aikana. Tyypillisemmin nilkan etummainen säärilihasjänne on rasitusalttiimpi siihen kohdistuvan kuormituksen seurauksena verrattuna 2. - 5. varpaiden pitkiin ojentajalihaksiin. Etummainen säärilihas vastaa nilkan koukistuksesta sekä supinaatiosta että jalkaterän inversiosuunnan tuesta.


Tendinopatia – lyhyesti


Jänteiden tendinopatia tarkoittaa jänteiden rappeumaa solutasolla, jonka on tapahtunut pidemmän aikajakson aikana. Jänteen kollageenisäikeet ovat terveessä jänteessä hyvin organisoituna ja siistissä rivissä, kun taas tendinopaattisessa jänteessä kollageenisäikeet ovat sekavammassa järjestyksessä ja saattavat olla vinosti ja epäorientaatiossa toisiinsa nähden. Lisäksi kollageenisäikeet ohentuvat ja niiden tiheys laskee: jänteessä esiintyy sattumanvaraista jänteiden uudiskasvua jatkuvien mikrorepeytymien, tulehduksien ja kehon korjausvasteen vuoksi. Siitä seuraa jänteen alueelle tulehdussolu kertymää, uudisverisuonten paikallista kasvua jänteeseen, kollageenin epätasaisuutta sekä tyyppi III:n kollageenin muodostumista, mikä laskee jänteen vetolujuutta. (Longo et al. 2009).


Nilkan tendinopatia


Väestötieteellisesti etummaisen säärilihaksen tendinopatiaa ilmentyy tyypillisemmin iäkkäillä miehillä, joilla on lääketieteellisesti liitännäissairauksia, jotka vaikuttavat jänteiden kuntoon heikentävästi (Cignetti et al 2018), mutta yleisesti ottaen korkea ikä ja jatkuva jänteen kuormittaminen (juoksu) voi johtaa jänteen rappeutumiseen etenkin juoksulajeissa, jossa nilkkaa voimakkaasti koukistetaan ojennuksesta, jolloin siihen kohdistuu voimakasta eksentristä rasitetta (Simpson & Howard 2009). Kakouriksen et al. vuoden 2020 systemaattisessa katsauksessa pitkäkestoinen juoksurasitus aiheutti säärilihaksen tendinopatiaa 7%:lla juoksua harrastavilla ja ultrajuoksijoilla 11%:lla. Lukuarvoon sisältyy myös varpaiden ojentajalihasten tendinopatiat.



Nilkan koukistajien tendinopatia

Kuva 1 Simpson & Howard 2009. Tendinopathies of the foot and ankle. Nilkan anatomia.


Oireet 


Etummaisen säärilihaksen tendinopatia ilmentyy nilkan koukistuksen (dorsifleksion) heikkoutena sekä mahdollisena liikerajoitteena. Lisäksi esiintyy turvotusta, kipua ja niin ikään lihasheikkoutta inversion ja nilkan koukistuksen aikana nilkan etuosassa säärilihasten alueella. Etummaisen säärilihaksen heikkoutta tai jänteen tendinopatiassa saatetaan kompensoida korkealla askeleella, jolloin jalkaterä läpsähtää maahan – säärilihaksen eksentrisen voiman puutteesta, jota yritetään kompensoida muilla nilkan koukistajalihaksilla esimerkiksi varpaiden ojentajalihaksilla. Etummaisen säärilihakseen kohdistuu vähemmän mekaanista kuormaa suhteessa muihin jänteisiin, joten siksi mekaanisesta kuormituksesta johtuvaa jännevammoja esiintyy vähemmän. Spontaaninen säärilihaksen jänteen repeämä on yleisempää kuin jänteen tendinoosi (jänteen rappeutuminen). (Cignetti et al 2018; Simpson & Howard 2009).


Tyypillisesti alkuvaiheessa tendinopaattinen jänne antaa vähitellen alkavaa kipua vaurioituneen jänteen alueella, joka pahenee jatkuvan rasituksen myötä. Taudin alkuvaiheessa kipu vähenee lämmittelyn jälkeen. Pitkittyneissä tendinopaattisissa jänteissä kipua voi esiintyä myös levossa ja rasituksen yhteydessä kipu voimistuu ja toisaalta pidempien lepojaksojen aikana kipu on lievempää. Kipua kuvaillaan levossa enemmän tylpäksi, jomottavaksi kivuksi ja rasituksen yhteydessä enemmä teräväksi ja voimakkaaksi. Usein taustalla on trauma, uusi urheilulaji tai jokin muu liikuntalaji, tai fyysisen aktiivisuuden lisääntyminen. Terveessä jänteessä ei tulisi ilmetä kipuoireita. (Simpson & Howard 2009). Tämän lisäksi vastaanotolla voidaan havaita palpaatiokipua tai jänteellä erinäisiä kyhmyjä tai patteja, jotka viittaavat siihen, että jänteessä on ollut jo pidemmän aikaa patologisia muutoksia.


Vastaanotolla


Vastaanotolla nilkan pystyy kliinisesti tutkimaan ja erotusdiagnosoimaan akuutin jännetulehduksen pitkittyneestä jänteen rappeumasta eli jänteen tendinoosin. Kävelyn analyysista nähdään kompensatoriset tekijät ja muutamilla nilkan kliinisillä testillä voidaan arvioidaan nilkan heikkoutta tai nilkan instabiliteettia eli tuen puutetta. Monesti myös tasapainohäiriöt eli proprioseptiikan häiröt voivat olla avain asemasssa nilkan tuen parantamiseksi.


Akuuttivaiheen jännetulehduksissa tai jännekivuissa aluksi kevennetään kuormitusta, ja vähitellen lisätään kuntoutusta ja tukiliikkeitä ja nilkan vahvistuessa aloitetaan nousujohteinen vastuskuormaharjoittelu. Pitkittyneessä nilkan tendinoosissa puolestaan aloitetaan vastusharjoittelulla jänteen vahvistamiseksi. Lisäksi vastaanotolla nilkan jäykkyytä pystytään tutkimaan ja arvioimaan ja tarpeen mukaan mobilisoimaan, liikkuvuuden parantamiseksi. Monesti jäykkä nilkka tai nilkan liikerajoittuneisuus voi aiheuttaa liitännäisoireita tai kuorman kohdistuneisuuden epäsuhtaa nilkan jänteiden välille kuorman kasvun seurauksena.

 


Lähteet

 

Simpson MR, Howard TM. Tendinopathies of the foot and ankle. Am Fam Physician. 2009 Nov 15;80(10):1107-14. PMID: 19904895. Verkkolähde. Viitattu 23.2.2024. Saatavilla osoitteessta: https://www.aafp.org/pubs/afp/issues/2009/1115/p1107.html

 

Longo, U.G., Ronga, M. and Maffulli, N. (2009) Achilles tendinopathy. Verkkolähde. Viitattu 16.2.2024. Saatavilla osoitteesta: https://www.researchgate.net/publication/24425353_Achilles_Tendinopathy(Accessed: 16 February 2024).

 

Cignetti C, Peng J, McGee A, Lehtonen E, Abyar E, Patel HA, He JK, Naranje S, Shah A. Tibialis anterior tendinosis: Clinical characterization and surgical treatment. Foot (Edinb). 2019 Jun;39:79-84. doi: 10.1016/j.foot.2019.02.006. Epub 2019 Feb 13. PMID: 30978661. Verkkolähde. Viitattu 26.2.2024. Saatavilla osoitteesta: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30978661/

 

Kakouris N, Yener N, Fong DTP. A systematic review of running-related musculoskeletal injuries in runners. J Sport Health Sci 2021;10:513–22. Verkkolähde. Viitattu 23.2.2024. Saatavilla osoitteesta: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33862272/

 

 

60 views0 comments

Comments


bottom of page