top of page

Mitä hyötyä on kuntoutuksesta?

Updated: Mar 15

Varmasti meistä jokainen on pohtinut kysymystä, mihin sitä konservatiivista kuntoutusta tai terapiaa oikein tarvitaan? Lievät tuki-ja liikuntaelinvaivat parantuvat spontaanisti ilman välillistä interventiota (hoitoa) täysin luonnostaan, siihen kehon toiminta perustuukin. Kuitenkin on tilanteita, otetaan esimerkiksi vaikka nilkan nyrjähdys, jossa aktiivisella konservatiivisella kuntoutuksella voidaan edistää tai nopeuttaa paluuta urheilun pariin. Kuntoutuksella saamme palautettua toimintavarmuutta, joka edes auttaa nilkan mahdollisimman normaalia käyttöä arjessa, mikä puolestaan lisää normaalia liikettä, aineenvaihduntaa, aktiivista mobilisaatiota ja liikkuvuutta. Kaikki nämä yhdessä nopeuttavat toipumista ja paluuta normaaliin arkeen tai urheiluun. Luonnollisesti mitä suurempi lihasvamma, -repeämä tai esimerkiksi post-operatiivinen toipuminen on kyseessä, sen suurempi on konservatiivisen kuntoutuksen tarve, jotta toipuminen alkaisi nopeasti sekä säilytettäisiin että saavutettaisiin toiminnallisuutta enenemissä määrin. Pahimmillaan ilman kuntoutusta tai terapiaa vamman haitta-aste jää suureksi vaikka spontaaninen toipuminen itse vammasta onkin ohitse.



Fysioterapia, konservatiivinen kuntoutus, kuntoutus, ostepatia, helsinki, urheiluhieronta, juoksu, juoksuosteopaatti, joonas mustonen.
Progressiivinen vastusvoimaharjoittelu on ylivoimaisesti paras keino harjoittaa lihaksen voima-arvoja.

Joten tästä syystä vastaanotollani pyrin aina hoitamaan kokonaisvaltaisesti: huomioidaan asiakkaan tarpeet ja tavoitteet, yhdistetään manuaalista terapiaa tarpeen mukaan konservatiiviseen kuntoutukseen eli liikeharjoituksiin, joka takaa kokonaisvaltaisemman lähestymisen. Pyrin vastaanotolla terapeuttisilla harjoitteilla joko ennalta ehkäisemään, lieventämään tai hoitamaan tuki-ja liikuntaelimen sairautta tai -vaivaa. Yksinkertaisimmillaan harjoittelua voidaan suorittaa fysioterapian tapaan vastaanotolla parin viikon välein tai omatoimisesti kotona annettujen ohjeiden mukaisesti, johon yhdistetään käsin tehtävää manuaalista terapiaa esimerkiksi nivelten mobilisaatioita tai manipulaatioita jumpan tueksi.


 

Miksi terapeuttista harjoittelua?

 

Liikunta ja liikkuminen on terveyden peruspilari. Ilman sitä kehomme rapistuu. Liian vähäinen liikunta tai fyysinen aktiivisuus johtaa huonompaan terveyteen, mikä puolestaan suurentaa riskiä kroonisille sairauksille. Alhainen fyysinen aktiivisuus on yleistä ja kasvava ongelma, johon on jopa yhteiskunnallisesti haastava tarttua. (Baker et. al. 2015).

 

Esimerkiksi lonkan- ja polvinivelen nivelrikon käypähoitosuosituksissa on suosituksena terapeuttista harjoittelua, jolla pyritään lieventämään koettua kipua ja joko parantamaan tai ylläpitämään toiminnallisuutta. Tarkoituksena on ensin kokeilla konservatiivista kuntoutusta kunnes siirrytään lääkkeellisiin tai saatikka operatiivisiin hoitoihin. On näyttöä siitä, että kuntouttaminen, lihasvoimaharjoittelu ja aerobinen harjoittelu vähentävät koettua kipua ja parantavat toiminnallisuutta (Käyvän hoidon tiivistelmät 2012). Tätä soveltaen voidaan sanoa, että terapeuttinen harjoittelu ja liikunta on yleisesti erittäin suositeltavaa kivun hallinnan, toimintakyvyn ylläpitämiseksi sekä yleisen terveyden lisäämisen kannalta. Yksilötason terapeuttista harjoittelua aina arvioidaan vastaanotolla tilanteen ja vamman mukaan sekä seurataan kuntoutuksen edistymistä ja annettujen harjoitteiden vastetta yksilöllisesti. Entäpä jos ei ole tules-vaivaa? Yleisellä tasolla voidaan suositella UKK-instituution liikuntasuosituksia (tarkastettu 2024), jossa suositellaan aikuisten liikuntamääriksi viikkotasolla reipasta liikuntaa 2h 30min tai rankempaa rasittavaa liikuntaa 1h 15min ja lisäksi 2 x viikossa lihaskuntoa.

 

 

Lähteet

 

Baker PRA, Francis DP, Soares J, Weightman AL, Foster C. Community wide interventions for increasing physical activity. Cochrane Database of Systematic Reviews 2015, Issue 1. Art. No.: CD008366. DOI: 10.1002/14651858.CD008366.pub3. Accessed 15 November 2023.

 

Käyvän hoidon tiivistelmät 2012. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ortopediyhdistys ry:n asettama työryhmä 10.9.2012) Polvi- ja Lonkkanivelrikko. Verkkojulkaisu. Viitattu 15.11.2024. Saatavilla osoitteesta: https://www.kaypahoito.fi/kht00062


Aikuisten Liikkumisen Suositus - UKK-Instituutti (2022) UKK. Verkkojulkaisu. Viitattu 13.3.2024. Saatavilla osoitteesta: https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/aikuisten-liikkumisen-suositus/

9 views0 comments

Recent Posts

See All

Kommentare


bottom of page