top of page

Aerobinen liikunta ja sen merkitys terveydelle

Updated: Apr 26



Aerobinen liikunnan merkitys terveydelle on suuri ja se ennalta ehkäisee kroonisia sairauksia ja parantaa niiden prognoosia kroonisissa sairauksissa.
Viikko annos-vasteena tutkijat päätyivät 150 minuutin kestävyysliikunnan harrastamiseen, joka riitti nostattamaan 1-MET tason verran kardiorespiratorista kuntoa

Tänä vuonna julkaistiin erittäin laaja systemaattinen katsaus, jossa verrattiin korkeaa kardiorespiratorista kuntoa matalaan ja niiden suhdetta kuolleisuuteen sekä erinäisten sairauksien välillä. Lisäksi Lang et al. havaitsivat korkealla respiratorisella kunnolla olevan positiivisempi ennustearvo erilaisissa terveydentiloissa ja sairauksissa kuten esimerkiksi syövissä, sydän- ja verisuonitaudeissa sekä sydämen vajaatoiminnassa. Yllä mainittujen lisäksi pyrittiin määrittämään selvää annosvastetta, jolla saataisiin terveyshyötyjä ja terveysriskejä alennettua. Kaikessa yksinkertaisuudessaan kardiorespiratorisella kunnolla tarkoitetaan siis ihmisen aerobistakuntoa eli sitä kuinka tehokkaasti sydän- ja hengityselimet toimivat rasituksen aikana.


Kardiorespiratorinen kunto (CRF) ja aerobinen liikunta


Kardiorespiratorisella kunnolla tarkoitetaan elimistön suorituskykyä viedä kudoksille happea rasituksen aikana. Kardiorespiratorista kuntoa voidaan mitata esimerkiksi maksimaalisen hapenottokyvyllä (VO2max) avulla suoraan uloshengitettävän ilman kaasuista tai epäsuorasti urheilusuorituksen avulla esimerkiksi kuntopyörällä tai juoksumatolla. Kardiorespiratorinen kunto ilmoitetaan joko hapen kulutuksella per kilogrammaa kohden (mL/kg/min) tai MET-arvona. MET tarkoittaa metabolista ekvivalenttia, joka kuvaa fyysisen aktiivisuuden aiheuttamaa energiakulutusta verrattuna levossa olevaan energian kulutukseen (Kutinlahti 2018). Kardiorespiratoriseen kuntoon pystytään vaikuttamaan fyysisellä aktiivisuudella eli aerobisella liikunnalla ja sen osuus on noin 50%, loppuosa on perinnöllisistä tekijöistä kiinni eli geeneistä. Huonokuntoisella istumatyöntekijällä voidaan saavuttaa jo ripeällä viikoittaisella 150 minuutin kävelyllä huomattavia parannuksia sydän- ja hengityselinten toimintaan, jolla on runsaasti positiivisia vaikutuksia terveyteen. Huonokuntoisuutta ja matalalla sydän- ja hengityselinten kuntoa pidetään suurena riskitekijänä eri kroonisille sairauksille. Laajoilla kohorttitutkimuksilla on osoitettu esimerkiksi suolisto- ja keuhkosyöpien, kakkostyypin diabeteksen, metabolisen oireyhtymän, aivoinfarktin ja masennuksen korrelaatiota ja ilmaantuvuutta huonokuntoisilla sydän- ja hengityselin potilailla. Korkeampi kardiorespiratorinen kunto näyttää antavan paremman ennusteen niille, jotka kärsivät jo jostain kroonisesta sairaudesta kuten syövästä, valtimonkovettumataudista, sydämen vajaatoiminnasta tai kroonisesta munuaissairaudesta. (Lang et al. 2024).


Systemaattinen katsaus vuodelta 2024


Lang et al. teettämän laajassa systemaattisessa katsauksessa käydään aineistoa läpi kahdenkymmenen vuoden ajalta vuosilta 2002 – 2024. Dataa on kerätty viidestä eri kirjastotietokannasta ja yhteensä tutkimusartikkeleitä kertyi yli 9000 kappaletta. Lopulliseen systemaattiseen katsaukseen päätyi lopulta seulontojen jälkeen 26 systemaattista katsausta tutkimuksineen. Mukana oli myös kahdeksan meta-analyysia, 199 kohorttitutkimusta, jossa kaiken kaikkiaan havaintoja 20.9 miljoonaa kappaletta. Tuloksena saatiin kardiorespiratorinen kunto oli vahvasti ja johdonmukaisesti suojaavatekijä monien erilaisten akuuttien kroonisten tilojen ja kuolleisuuteen liittyvien tulosten suhteen. Langin et al. systemaattisen katsauksen tarkoituksena oli teettää yleiskatsaus systemaattisista katsauksista vuosilta 2004 – 2024; meta-analyyseineen kohorttitutkimuksista, jotka tutkivat sydän- ja hengityselinten kunnon suhdetta aikuisten tulevaisuudennäkymiin liittyviin terveystulosten välillä ja tämän lisäksi arvioida kunkin tunnistetun terveystuloksen näytön varmuutta.


Tutkimustulokset


Systemaattista katsausta kahdeksan tutkivat kuolleisuutta, joiden tiedot olivat peräisin 95:stä eri kohorttitutkimuksesta, yhdeksän tutki puolestaan uusien tapausten tuloksia 63:sta eri kohorttitutkimuksesta ja loput yhdeksän systemaattista katsausta koostivat yhteen terveyteen liittyviä tuloksia kroonisia sairauksia sairastavien keskuudesta ja ne edustivat 51 kohorttitutkimusta. Systemaattisten katsauksien taso vaihteli kriittisen alhaisesta korkeaan tasoon: alhaisen tason katsauksia oli yksitoista, matalia neljä, kohtalaisia kahdeksan ja korkeatasoisia oli kolme.

 

Lang et al. (2024) vertasivat katsauksessaan hyvää ja huonoa sydän- ja hengityselimistön kuntotasoa (kardiorespiratorinen, CRF) keskenään ja havaitsivat merkittävän eron kuolleisuudessa.  Havaittiin 41% - 53%:n vähennys ennen aikaisessa kuolleisuuden riskissä, mikä on mielestäni merkittävä löydös. Tutkimusten laatu vaihteli huonosta kohtalaiseen johtuen epäsuoran todistusaineiston piirteestä, sillä tutkittavat olivat pääosin miehiä. Tutkimuksessa havaittiin 1-MET tason nosto kardiorespiratorisen kunnossa vaikuttavan annosvasteena laskevan riskiä ennen aikaiselle kuolleisuudelle 7% - 51%.

 

Siis todettakoon yhden 1-MET yksikön on laskettu tarkoittavan noin 3,5 ml/kg/min hapen kulutusta lepoaineenvaihduntaan verrattuna, joten 1-MET tason nosto tarkoittaa esimerkiksi portaissa hengästyvälle henkilölle, jolla VO2max on 25 ml/kg/min vain + 3,5 ml/kg/min nostoa VO2maksimiin:

 

VO2max 25 ml/kg/min       = 7-MET

1-MET 3,5ml/kg/min

 

VO2max 28,5 ml/kg/min    = 8-MET

1-MET 3,5ml/kg/min

 

Tämä tarkoittaa sitä, että merkittävää kohennusta terveyteen ja hyvinvointiin voidaan saavuttaa sekä terveysriskejä voidaan alentaa varsin pienellä annosvasteella myös kroonisissa sairauksissa. Aerobinen liikunta siis vaikuttaa merkittävästi terveyteen.



Seuraavassa taulukossa havainnollisettaan uusien vasta diagnosoitujen kroonisten sairauksien osalta ennustettavuutta tutkittavien osalta. Diagnosoituja löydöksiä olivat verenpainetauti, sydämen vajaatoiminta, aivoinfarkti, eteisvärinä, dementia, krooninen munuaissairaus, masennus ja kakkostyypin diabetes. Korkeampaa kardiorespiratorista kuntotasoa verrattaessa matalaan löydettiin 37% - 69% alentunut riski sairastua ja 1-MET arvon kunnon kohottaminen tarkoitti karkeasti 3% - 18% alentuneeseen sairastumisen riskiin.



Lisäksi korkeaa ja matalaa sydän- ja hengityselinten kuntoa vertailtiin keskenään kroonisia sairauksia sairastavien henkilöiden kesken kuolleisuuteen. Tuloksista kävi ilmi, että 19% - 73%:n väheneminen havaittiin kaiken syy- ja tyyppikohtaisessa kuolleisuudessa korkean ja matalan kardiorespiratorisen kunnon välillä. Näiden osalta tutkimuksen taso oli kaiken kaikkiaan huonoa ja valtaosa näistä tutkimuksista oli matalan laadun tutkimuksia, joissa pääosin oli miespuolisia koehenkilöitä ja otannat varsin pieniä. Lisäksi sukupuolierojen tutkimiseen ei ollut riittävästi dataa saatavilla.


Yhteenvetona


Systemaattinen katsaus osoitti, että kardiorespiratorinen kunto (aerobinen kunto) antaa vahvaa näyttöä riskin ennustajana monille kuolleisuuteen johtavaan sairauteen aikuisväestössä. Myös kroonisissa sairauksissa kuten syövissä, sydämen vajaatoiminnassa sekä sydän- ja verisuonitaudeissa tutkimukset osoittivat parempaa ennustetta niitä sairastaville, joilla oli korkeampi kardiorespiratorinen kunto. Matala sydän- ja hengityselinten kunto johtaa korkeampaan riskiin sairastua tulevaisuudessa kroonisiin sairauksiin kuten verenpainetautiin, sydämen vajaatoimintaan, aivoinfarktiin, eteisvärinään, dementiaan ja masennukseen. Tutkijat löysivät annos-vaste -vaikutuksen, jonka mukaan yhden MET-tason kunnon kohottaminen ennaltaehkäisee kroonisia sairauksia, ja tätä voisi käyttää hoitointerventiona.



Lähteet


Kutinlahti, L.E. (2018) Met - energiankulutuksen Ja Fyysisen Aktiivisuuden mittari, Duodecim Terveyskirjasto. Verkkolähde. Viitattu 15.4.2024. Saatavilla osoitteesta: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01039

 

Lang JJ, Prince SA, Merucci K, et al. 2024. Cardiorespiratory fitness is a strong and consistent predictor of morbidity and mortality among adults: an overview of meta-analyses representing over 20.9 million observations from 199 unique cohort studies. Br J Sports Med Epub ahead of print. doi:10.1136/ bjsports-2023-107849. Verkkojulkaisu. Viitattu 17.4.2024. Saatavilla osoitteesta: https://bjsm.bmj.com/content/bjsports/early/2024/04/09/bjsports-2023-107849.full.pdf

19 views0 comments

Recent Posts

See All

Kommentare


bottom of page