top of page

Tarsaalitunnelioireyhtymä – nilkan hermokipu


Mikä se on?


Tarsaalitunnelioireyhtymä, Tarsaalitunnelisyndrooma, Tarsaltunnel syndrom, nilkan hermokipu

Tarsaalitunnelioireyhtymä (TTS) tarkoittaa tibial hermon (säärihermon) pinnetilaa sääriluun mediaalipuolella sisemmän kehräsluun takapuolella niin sanotussa tarsaalitunnelissa (tarsal tunnel). Tibial hermo kulkee mediaalisen kehräsluun takana sijaitsevassa uurteessa, nilkan sisäsyrjän puoleisen fleksor pidäkesiteiden (retinaculum) alapuolelta kohti jalkapohjaan, jonka jälkeen hermo haarautuu mediaaliseksi ja lateraaliseksi jalkapohjan hermoksi (medial ja lateral n. plantar). Hermopinne tarsaalitunnelissa voi olla osittainen tai täydellinen, joka voi vaikuttaa jalkapohjaan kulkeutuvien perifeeristen hermohaarojen motoriikkaan tai sensoriikkaan erikseen tai molempiin saman aikaisesti. Tyypillisesti oireet ilmentyvät jalkapohjaan: säteilevää kipua jalkapohjan, varpaiden ja nilkan alueella sekä puutuneisuutta tai tunnottomuutta, jota useasti kuvaillaan polttavaksi tunteeksi. Myös riippuen pinteen luonteesta oireet voivat esiintyä vain toisen jalkapohjan hermon alueella joko mediaalisesti tai lateraalisesti jalkapohjassa. Hermopiteelle on tyypillisempää, että säteileväkipu ampuu kohti jalkapohjaa ja varpaisiin kuin päinvastoin kohti nilkkaa ja pohjetta. (Vij & Kaley 2020).



Tarsaalitunnelin syndrooma, nilkan hermokipu, nilkan säteilevä hermokipu, tarsaalitunnelioireyhtymä.
Havainnointikuva. Tarsaalitunnelin syndroomassa tibial hermo (keltainen) jää pinteeseen pidikesiteen alueella (vihreä) tai sen jälkeen perifeerisemmin erinäisten lihasten jänteiden (sininen) tai lihasrunkojen esim. abductor halluciksen väliin.

Tarsaalitunnelioireyhtymä – etiologiaa


Tarsaalitunnelioireyhtymässä on suhteellisen harvinainen neuropaattinen hermovaiva, mutta sitä esiintyy ja on tyypillisesti alidiagnosoitu. Vij ja Kaleyn (2022) teettämässä systemaattisessa katsauksessa todetaan, että arviolta joka viides hermopinteistä olisikin tarsaalitunnelioireyhtymää. Väite perustuu tutkimusten välisiin vertailuihin. Ikäjakaumassakaan ei näytä olevan suurta eroa, mutta virhemarginaalia saattaa esiintyä vaivan alidiagnostiikan vuoksi. Tarsaalitunnelioireyhtymä vaikuttaisi olevan enemmän fyysisesti aktiivisempien ihmisten vaiva, sillä toistuvat kuormitustekijät takanilkan alueella lisäävät hermopinteen riskin muodostumista. (Vij & Kaley 2020).


Tarsaalitunnelioireyhtymässä yksi tai useampi hermohaara tibial hermosta (säärihermo) voi jäädä pinteeseen mediaalisen kehräsluun taakse tai jalkapohjan ja mediaalisen nilkan sivun väliselle alueelle. Tyypillisesti tarsaalitunnelioireyhtymää on 18%-57% tapauksista idiopaattinen eli suoraa syytä tai yhteyttä vaivaan ei löydetä. Muita syitä, jotka voivat tibial hermoa puristaa voivat olla esimerkiksi erilaiset lipoomat, kystat, gangliot eli vesirakkulat, shwannooma, laskimosuonikohjut, anatomiset poikkeavuudet, post-traumaattinen jälkitila sekä erilaiset tulehdustilat että ylirasitukset. Post-traumaattisella mekanismilla tarkoitetaan tässä yhteydessä traumasta aiheutuvaa kudosvaurioita (leesio) joko nilkan deltoid nivelsiteissä tai muissa pehmytkudoksissa tai luisia muutoksia. Myös ylirasituksesta johtuvaa kudosvauriota nilkan takaosilla esiintyy kestävyyslajin harrastajilla etenkin juoksijoilla pohkeen, takimmaisen säärilihaksen (m. tibialis posterior) sekä pitkän isovarpaan koukistajalihaksen (m. fleksor hallucis longus) että 2.-5. varpaiden pitkän koukistajalihaksen (fleksor digitorum longus) lihasrunkojen ja -jänteiden alueilla ylikuormituksen vuoksi. (Vij & Kaley 2020).


Alla olevasta kuvasta voi havainnoida lihasten määrää ja sijaintia. Tyypillisesti tibialis posterior -lihaksen ylikuormitusta pidetään yhtenä syynä "takanilkan" lihasten ongelmille, jotka heijastavat tarsaalitunneliin. Tarsaalitunnelissa kulkee tibial hermon lisäksi edellä mainittu tibialis posterior, flexor hallucis longus ja flexor digitorum longus.


Tarsaalitunnelioireyhtymä, Tarsaalitunnelin syndrooma, nilkan hermokipu, nilkkakipu.
Betts, J.G. et al. (2022). 11.6 appendicular muscles of the pelvic girdle and lower limbs - anatomy and physiology, OpenStax

Edellä manituista kolme viimeisimmän lihaksen jänteet kulkevat juuri samaa reittiä mediaalisen kehräsluun takaa, fleksor-pidikesiteiden alta, jalkapohjan kautta kiinnityskohtiinsa. Tarkkaa arviota ei ole siitä kuinka paljon kaikista tarsaalitunnelioireyhtymistä on lihasperäisiä syitä, mutta esimerkiksi hypertrofisoituneet (liikakasvaneet) jalkaterän lihakset tai lihaspoikkeamat, jotka ylittävät nilkan kuten isovarpaan loitontajalihas (abductor hallucis) tai varpaiden pitkät koukistajalihakset voivat aiheuttaa hermopinnettä tibial hermolle. Ttarsaalitunnelia voi ahtauttaa myös patologisten tekijöiden lisäksi ei-patologiset tekijät kuten esimerkiksi laaja-alainen turvotus voi luoda hermopinteen. (Vij & Kaley 2020). Laaja-alaista turvotusta voi ilmetä iskun, vamman tai merkittävän ylikuormituksen seurauksena, jolloin lihakset turpoavat ja nestettä voi alkaa kerääntymään.


Vastaanotolla


Vastaanotolla kliinisillä testeillä voidaan vaiva varmentaa ja tehdä hoitosuunnitelma. Akuutissa vaiheessa kuormituksen keventäminen ja terapeuttisilla harjoitteilla pyritään jalkaterän lihaksia vahvistamaan, venyttämään sekä liikehoitamaan aktiivisesti tai passiivisesti ja mahdollisesti kohentamaan jalkaterän, nilkan tai koko jalan linjausta, jotta saadaan jalan linjausta optimoitua ja kuormitusta hallintaan. Myös lihaskäsittelyillä on suuri merkitys, jotta saadaan ylikuormittuneita lihaksia relaksoitumaan.


Tyypillistä on, että juuri jalan linjauksilla on merkitystä kuorman kasvun seurauksena lihaksiin kohdistuneeseen rasituksen määrän suhteen. Jos rankemman ja pidemmän suorituksen aikana esimerkiksi pitkän juoksun lantion tuki romahtaa, josta seuraa polven ja nilkan valgus-suunnan lisääntymistä tarkoittaa automaattisesti sääriluulle, säärten lihaksille, nilkalle ja jalkaterän lihaksille enemmän kuormitustekijöitä. Puuttumalla juuri spesifisti nilkan ja säärilihasten sekä pakaralihasten lihaskestävyyteen ja voiman tuottamiseen, saamme optimoitua nilkan ja lonkan asentoa. Tätä voimme vastaanotolla analysoida eri kuormitustilanteissa esim. juoksumatolla tai erilaisilla hyppysimulaatioilla.

 


Lähteet


Vij N, Kaley HN, Robinson CL, Issa PP, Kaye AD, Viswanath O, Urits I. Clinical Results Following Conservative Management of Tarsal Tunnel Syndrome Compared With Surgical Treatment: A Systematic Review. Orthop Rev (Pavia). 2022 Sep 5;14(3):37539. doi: 10.52965/001c.37539. PMID: 36072502; PMCID: PMC9445176. Verkkojulkaisu. Viitattu 2.2.2024. Saatavilla osoitteesta: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9445176/pdf/orthopedicreviews_2022_14_3_37539.pdf


Kuvat


Betts, J.G. et al. (2022). 11.6 appendicular muscles of the pelvic girdle and lower limbs - anatomy and physiology, OpenStax. Saatavilla : https://openstax.org/books/anatomy-and-physiology/pages/11-6-appendicular-muscles-of-the-pelvic-girdle-and-lower-limbsVerkkolähde. Viitattu 7.6.2024. Saatavilla osoitteesta: Access for free at https://openstax.org/books/anatomy-and-physiology/pages/1-introduction

14 views0 comments

Comments


bottom of page