
Severin tauti
Kyseessä on siis kantaluun apofysiitti ja kasvuikäisten yleinen kantapäänkivun aiheuttaja. Kantapäässä sijaitsee rustoinen kasvukeskus (apofyysi), joka ei siis ole täysin luutunut. Kasvukeskukseen kiinnittyy pohjelihaksien yhteinen vahva jänne, akillesjänne, joka vetorasituksen seurauksena nyppii ja ärsyttää kantapään kasvukeskusta aiehuttaen siihen tulehdusreaktion (apofyysiitin).
Oireet ja hoito
Oireena lokaalista kipua kantapään alueella rasituksen yhteydessä. Kipua voidaan lievittää erinäisillä kantapään korotuksilla, kuormituksen keventämisellä, virheasentojen kojraamisella, hyvillä jalkineilla; erityisesti pehmeillä kantakupeilla varustetuilla kengillä, joiden avulla pystytään hallita kipua arjessa. Vaivan hoidossa aina ensin konservatiivinen lähestyminen.
Riskitekijät
Kuormittava liikunta, kasvuikä sekä iskuttavat että voimantuottoa vaativat urheilujalit; etenkin ne lajit joissa pohjelihaksilla joudutaan voimantuottoa harjoittamaan esimerkiksi juoksu, voimistelu ja tanssiminen. Lisäksi jalkaterän virheasennot ovat altistavia tekijöitä kuormituksen kasvaessa.
Kantapääkipu – Severin tauti
Tässä kirjoituksessa on käytetty tämän vuoden (Hernandez-Lucas et al. 2024) systemaattista katsausta Severin taudin hoidosta ja hoitolinjauskesta. Tutkimuskatsauksessa on eri tietokannoista (PubMed, PEDro, SportDiscus yms.) kerätty kriteereiden läpäisseet tutkimukset. Katsaukseen valikoitu kahdeksan tutkimusta, joissa tutkittiin hoitomenetelmiä kuten pohjallisia, terapeuttisia harjoitteita, kinesio-teippausta ja jalkaterän ortooseja. Laatu tutkimuksissa oli kohtalaisen hyvä ja puolueellisen tutkimusten riski oli matala oli neljässä tutkimuksessa, kolmessa kohonnut ja yhdessä tutkimuksessa suuri. Tutkimusten perusteella konservatiivinen hoitolinjaus osottautui tehokkaaksi hoitolinjaukseksi Severin taudin hoitamiseen.
Etiologia
Severin tauti on nuorten kasvuikäisten rasitusvamma, joka sijaitsee kantapään rustoisessa kasvualueessa. Kantapääkipua tavataan tyypillisesti enemmän tytöillä kuin pojilla 7-12 ikävuosina. Kantapää kipu alkaa vähitellen eikä siihen liity mitää traumaa. Rasituksen myötä oirekuva myös voimistuu (Hernandez-Lucas 2024, Pohjalainen; Mäenpää 2015). Solutasolla kyeessä on tulehdustila, jossa esiintyy luun turvotusta ja inflamatorisia tulehdustekijöitä johtuen kantapään kasvukeskuksen rasitusmurtumasta. Inflamaatio apofyysiin syntyy akillesjänteen jatkuvan vedon ja kuormituksen seurauksena. (Hernandez-Lucas 2024). Lisäksi röntgenkuvista voidaan havaita epifyysin eli kasvulevyn tiheyden lisääntymistä sekä apofyysialueen epäsäännöllisyyttä ja kalkkeutumista (Pohjalainen & Mäenpää 2015).
Hernandez-Lucas et al. (2024) katsauksen mukaan Severin tauti on yhä yksi yleisimmistä kantapään kivun aiheuttajista lapsilla ja nuorilla; arviolta Severin tautia noin kolme tapausta tuhatta henkilöä kohden. Tuki- ja liikuntaelin häiriöistä se on yleinen, sillä kaikista lasten ja nuorten rasitusvammoista Severin taudin osuus noin 5 - 22%. Tyypillisesti kantapään apofyysin oireilua esiintyy 7-15 vuoden ikäisillä ja korkein alttius keskiarvollisesti huipentuu 10-12 vuotiaisiin. Katsauksen mukaan riskitekijöinä pidetään nilkan liikerajoitusta dorsifleksioon, jalkaterän virheasentoja tai jalkaterän asennon muutoksia sekä korkeaa painoindeksiä (ristiriitaisia tuloksia) että intensiivistä kuorman kasvua. Erityisesti tietyt urheilulajit koetaan riskialttiimmiksi kuin toiset. Esimerkiksi jalkapalloa pidetään yhtenä tälläisenä. (Hernandez-Lucas et al. 2024).
Oireet ja hoito
Kipua esiintyy kantapään alueella, akillesjänteen kiinnityskohdan ympärillä. Kipu on usein molemminpuoleista sekä epäsäännöllistä ja täydellinen toipuminen kivusta tapahtuu, kun kantapään apofyysi eli luun rustoinen kasvukeskus luutuu kasvuiän päätteeksi. Erityisesti Herbabdez-Lucas et al. katsauksessa korostuu erilaisten ortopedisten pohjallisten, terapeuttisten harjoitteiden ja kinesioteippauksen vaikutus Severin taudin hoidossa; pohjallisten käyttö lievittää kipuaistimusta ja lisää nilkan toiminnallisuutta ja tarjoavat iskunvaimennusta kantapään alle.
Puolestaan terapeuttisissa harjoitteissa huomio keskittyy pohjelihasten venyvyyteen ja lihaskireyden lievittämiseen; manuaalinen terapia voi merkittävästi lievittää koettua kipuaistimusta sekä kehittää nilkan toiminnallisuutta ja liikelaajuutta. Terapeuttisilla harjoitteilla ja kudoskäsittelyillä voi olla positiivinen vaikutus pohjelihasten palautumiseen ja kireystilanteeseen, sillä pohjelisten vaikutus on suoranainen nilkan dorsifleksioon, mikä puolestaan on riskitekijä Severin taudin synnylle. Kinesioteippauksessa havaittiin myös vaikutuksia ja etuja nilkan dorsifleksioon; mutta suoraa yhteyttä ja positiivisia vaikutuksia Severin taudin hoitamisessa on vaikea todistaa ja erot olivat pieniä eikä ajan myötä kinesioteippauksesta ollut sen suurempaa hyötyä. Toisaalta kinesioteippausta voidaan pitää yhtenä osatekijänä holistisessa hoitostrategiassa, minkä vaikutusta voidaan perustella nilkan liikerajoituksien poistamiseen ja kantapään kivun lieventämiseen (Hernandez-Lucas et al. 2024).
Kantapään squeezing testillä saadaan Severin taudin kipuoire provosoitua herkästi
Yhteenvetona
Tällä hetkellä ei ole yhtä oikeata tapaa hoitaa Severin tautia, mutta nykytiedon valossa konservatiivinen hoitolinjausta pidetään parhaana vaihtoehtona. Pohjelihasten venyttely, terapeuttinen harjoittelu, kylmähoidot kivun lievitykseen, liikunnan rajoittaminen, akuuttivaiheen lepo, mahdolliset tulehduskipulääkkeet, jalkaterän ortoosit ja kantapehmusteet sekä teippaukset kuuluvat kaikki konservatiiviseen hoitoon. Hoitoennuste on hyvä ja osalla oireet lievittyvät muutamassa viikossa ja paluu urheiluun tapahtuu noin kahden kuukauden aikana. Lisäksi urheilusuorituksien yhteydessä lämmittelyn ja jäähdyttelyn tärkeys korostuu Severin taudissa, joiden tarkoituksena on ennalta ehkäistä pohjelihasten kireyttä ja siitä johtuvaa vedon määrää. (Hernandez-Lucas et. al. 2024).
Esimerkkiharjoite
Nilkan liikkuvuutta kehittävä harjoite. Harjoituksessa samalla dynaamisesti venytetään pohjelihaksia. Liikkeen ideana on vastuskuminauhalla "vetää" telaluuta taaksepäin ja saman aikaisesti viedä nilkkaa polven avulla dorsifleksioon. Kuminauhavastus saa olla napakka.
15-30s x 2-4 työsarjaa
Tervetuloa vastaanotolle nilkkaongelmien kanssa. Vastaanottoa pidän Pohjois-Haagassa ja Tapanilassa. Linkki ajanvaraukseen tästä.
Lähteet
Hernandez-Lucas P, Leirós-Rodríguez R, García-Liñeira J, Diez-Buil H. Conservative Treatment of Sever's Disease: A Systematic Review. J Clin Med. 2024 Feb 28;13(5):1391. doi: 10.3390/jcm13051391. PMID: 38592198; PMCID: PMC10932217. Verkkojulkaisu. Viitattu 7.10.2024. Saatavilla osoitteesta: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC10932217/
Pohjalainen Timo, Mäenpää Heikki. 2015. Fysiatria. Duodecim. Jalkaterän kiputilat, Kantapään apofysiitti s. 208.
Comments