Alaselkäkipu on maailmanlaajuisesti suurin toimintakyvyttömyyden aiheuttaja, ja on ollut sitä jo viimeisten vuosikymmenten ajan. Alaselkkipua on akuuttia, subakuuttia ja kroonista, riippuen siitä kuinka kauan alaselkä kipu on kestänyt yhtäjaksoisesti. Akuutti alaselkäkipu määritellään siten, että kipu on kestänyt alle 6 viikkoa, subakuutti selkäkipu yli 6 viikkoa, mutta alle 12 viikkoa ja krooninen eli pitkittynyt alaselänkipu on kestänyt yli 3 kuukautta. Viimeaikaiset tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että terapeuttisella harjoittelulla voidaan vaikuttaa pitkittyneen alaselän koetun kivun määrään ja parantaa selän yleistä toiminnallisuutta, joka edes auttaa alaselän kivusta toimpumista. (Hayden et al. 2021). Tässä artikkelissa käytetään aineistona Haydenin et al. vuoden 2021 systemaattista katsausta (koostetutkimus) aiheesta "Exercise therapy for chronic low back pain".
Pitkittynyt Alaselkäkipu – Määritelmä
Alaselkäkipu yleisesti määritellään kipuna, alaselän lihasten jännittyksenä tai jäykkyytenä joka paikantuu lannerangan alueelle; tarkemmin ottaen kipu paikallistuu kylkikaaren alapuolelle ja pakarapoimujen yläpuolen väliselle alueelle, ja kipu on kestänyt yli 12 viikkoa yhtäjaksoisesti. Kipu voi säteillä jalkoihin, jolloin puhutaan radikulatiivisesta heijastekivusta tai alaselkäkipu voi olla säteilemätöntä lokaalista alaselkäkipua. Epäsesifisestä alaselkäkivusta puhutaan kun oireita ei tarkkaan pystytä selittämään tunnistettavalla tai tunnetulla patologialla. Alaselän useiden rakenteiden kuten esimerkiksi lihasten, välilevyiden ja nivelistön on yhdistetty epäspesifin alaselkäkivun oireisiin. Myös on osoitettu, että psykososiaalisilla tekijöillä, lähtötason toimintakyvyn heikkenemisellä, psykiatrisen oheissairauksilla ja heikolla yleisterveydellä on yhteys pitkäaikaiseen ja toimintakykyä heikentävään alaselkäkipuun. (Hayden et al. 2021).
Koostetutkimus vuodelta 2021
Hayden et al. koostetutimuksessa tutkivat terapeuttisen harjoittelun vaikutusta pitkittyneeseen alaselkäkipuun ja toiminnallisuuteen verrattuna verrokkiryhmään tai placeboon sekä muihin konservatiivisiin hoitometodeihin verrattuna. Tutkimukseen lopulta valikoitui 249 tutkimusta, joista 142 tutkimusta vertaili harjoittelua vs. ei harjoittelua ja loput tutkimuksista vertailivat muita konservatiivisia hoitometodeja. Tutkimuksissa oli yhteensä noin 25 000 koehemkilöä. Kaikki tutkimukset olivat RCT-tutkimuksia.
Harjoitteiden tavoite
Terapeuttisilla harjoitteilla pyritään vaikuttamaan tai hyödyntämään erilaisia mekanismejä kuten esimerksi aktivoimalla tiettyjä liahsryhmiä, kehonliikeharjoituksilla, kehittämällä ryhtilihasten toimintaa, stabiloimalla lannerankaa ja hermolihaskoordinaatioita tai näiden kombinaatioilla voidaan kehittää alaselän tomintaa ja lievittää koetun kivun määrää, joka edes auttaa alaselkäpotilaan toipumista ja paluuta arkeen. Lihasharjoitteiden tavoitteena on lisätä lihas- ja nivelvoimaa sekä parantaa lihasten toimintaa ja liikelaajuutta, mikä lisää toiminnallisuutta ja vähentää kipua. (Hayden et al. 2021).
Tutkimuksissa harjoitteet jakautuivat yleisimpiin tutkittuihin liikuntamuotoihin, joita olivat tutkimuksissa keskivartalon lihasten vahvistaminen (27% tutkimuksista), pialtes (6% tutkimuksista), yleiset lihasvoimaharjoitukset (12% tutkiuksista) sekä aerobinen liikunta (8% tutkimuksista) että muita liikuntamuotoja oli 3%. Terapeuttisistaharjoite ryhmissä 46% oli selkäspesifejä harjoitteita, joista 29% oli koko kehonharjoitteita. Lisäksi suurimmaksi osin ohjatut harjoitteet olivat matalan intensiteetin harjoitteita eli harjoittelu volyymi kokonaisuudessaan oli maltillinen, alle 20 tuntia. Kuntoutuksen lisäksi osalle annettiin ohjeistusta ja edukaatiota vaivasta ja sen hoidosta. Vertailuryhmien hoidot olivat joko ilman hoitoa (39 %, joista neljässä käytettiin lumehoitoa) tai muita konservatiivisia hoitoja (61%). (Hayden et al. 2021.)
Tuloksia
Alaselkäkipu koettiin harjoittelevien ryhmissä keskimääräisesti 15 pistettä lievemmäksi sekä selän toiminnallisuutta arvioitiin 7 pistettä paremmaksi verrattuna ei-harjoitteleviin tai placeboryhmiin. Harjoittelevat verrattuna muut konservatiiviset hoidot: erot olivat pienempiä: alaselkäkipu koettiin paremmaksi harjoittelevien ryhmissä 9 pisteen ja toiminnallisuudessa 4 pisteen verran. Jälkimmäisissä vertailuissa tutkimuksien laatu vaihteli heikosta kohtalaiseen.
Hayden et al. (2021) tulivat johtopäätökseen koostetutkimuksessaan, että liikunnan merkitystä alaselkäkivun määrään ja toiminnallisuuteen voidaan pitää tilastollisesti merkittävänä löydöksenä verrattuna ei-harjoitteleviin verrokkeihin. Puolestaan muihin konservatiivisiin hoitometodeihin ei ollut luotettavaa näyttöä, sillä tutkimuksien luotettavuus vaihteli heikosta kohtalaiseen ja osassa tutkimuksessa otanta oli pientä, alle 80 koehenkilöä, joka vaikuttaa hoitotoimenpiteen tilastolliseen merkitykseen.
Alaselkäharjoitteet
Pitkittyneen alaselkäkivun hoidossa vastaanotolla keskitytään monipuolisiin harjoituksiin, jotka räätälöidään yksilöllisiin tarpeisiin nähden sopiviksi. Harjoitusohjelma sisältää vatsalihasten ja selkälihasten vahvistamista sekä kestävyyden kehittämistä, mikä parantaa selän tukea ja vähentää kipua. Lihaskunnon parantamisen lisäksi keskitytään mahdollisesti myös liikkuvuusharjoitteisiin, mikäli alaselässä esiintyy jäykkyyttä tai liikerajoituksia. Liikkuvuusharjoitukset puolestaan voivat vähentää selän jäykkyyttä ja helpottaa kipua ja täten parantavat selän toiminnallisuutta. Säännöllinen harjoittelu ja aktiivisuuden ylläpitäminen ovat avainasemassa pitkittyneen alaselkäkivun hallinnassa ja potilaan hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi aerobinen harjoittelu, kuten kävely, pyöräily tai uinti, auttavat parantamaan yleistä kuntoa ja lievittämään alaselkäkipua. Myös vesiliikunta voi olla erityisen hyödyllistä, sillä veden tarjoama vastus ja keveyden tunne mahdollistavat kivuttomamman liikkumisen ja lihasten vahvistamisen. (George et al. 2021).
Lähteet
Hayden JA, Ellis J, Ogilvie R, Malmivaara A, van Tulder MW. Exercise therapy for chronic low back pain. Cochrane Database Syst Rev. 2021 Sep 28;9(9):CD009790. doi: 10.1002/14651858.CD009790.pub2. PMID: 34580864; PMCID: PMC8477273. Verkkolähde. Viitattu 14.1.2025. Saatavilla osoitteesta: https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC8477273/
George SZ, Fritz JM, Silfies SP, Schneider MJ, Beneciuk JM, Lentz TA, Gilliam JR, Hendren S, Norman KS. Interventions for the Management of Acute and Chronic Low Back Pain: Revision 2021. J Orthop Sports Phys Ther. 2021 Nov;51(11):CPG1-CPG60. doi: 10.2519/jospt.2021.0304. PMID: 34719942; PMCID: PMC10508241. Viitattu 14.1.2025. Saatavilla osoitteesta: https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC10508241/
Comments