Mikä aiheuttaa lättäjalkaisuutta
Lättäjalkaisuudella (engl. flat feet) tarkoitetaan jalkaterän, erityisesti mediaalisen pitkittäisen jalkaholvin epämuodostumaa, jossa pitkittäisen jalkaholvin rakenne on selvästi madaltunut tai romahtanut, jolloin jalkapohja koskettaa maata lähes kokonaan. Tämä holvikaaren ilmiö tunnetaan tieteellisemmällä nimellä Pes planus, joka voi olla rakenteellinen ominaisuus (luuston rakenne ja epämuodostumat) tai se voi olla toiminnallinen, jossa pitkittäisen holvikaaren toiminta on puutteellista tai vähäistä. Lättäjalkaisuus on yleistä ja sitä esiintyy eriasteisina. (Raj et al. 2024).
Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että jalkaterän pronaatio on luonnollinen ja tarvittava liikesuunta jalkaterässä, jonka tarkoituksena on joustaa, vaimentaa ja siirtää liike-energiaa. Pronaatio on liikesuunta, jossa jalkaterän sisäsyrjän puoleinen pitkittäinen holvikaari madaltuu ja saman aikaisesti ulkosyrjän puolelta kaksi viimeistä jalkaterän luuta ja niiden muodostama ulkosyrjän linja (lateraalinen jalkaholvi) kohoaa eli nousee ylöspäin, T-cross niveltymän nivelien ja luiden synkronoidun liikehdinnän takia, jossa kantaluu-kuutioluun nivelen välissä tapahtuu fleksiosuunnan liikettä (separaatiota), joka nivelsiteiden ja pehmytkudosien kautta vaikuttaa veneluun sisäkiertymiseen ja mediaalisuunnan deviaatioon, mikä madaltaa holvikaarta Telaluun ollessa paikallaan liikkeen keskiössä.
Kyseessä on siis luonnollinen pronaatioliikesuunta, joka on jokaisella yksilöllinen. Monesti kuulee ihmisten puhuvan ylipronaatiosta, mutta pronaatio on vain liikesuunta, jota määrittää luiset rakenteet, lihasten erilaiset toimintahäiriöt ja muut yksilölliset anatomiset rakenteelliset tekijät. Ongelma ei ole tässä liikesuunnassa vaan siinä, onko liike hallitsematonta tai liiallista joustoa suhteessa yksilön kuormitukseen ja kudoksien sietokykyyn nähden. Tyypillisesti lihasten toimintahäiriö aiheuttaa riittämättömän aktiivituen holvikaarelle, jolloin riittämätön tuki aiheuttaa ongelmaa ja kuorman kasvua alaraajan kineettisessä ketjussa jossakin kohtaa. Ongelma voi olla myös täysin rakenteellista, jolloin kuormitusta kohdistuu raajaan poikkeuksellisesti. Lisäksi takajalan (hindfoot) eli kantapään asento tai muoto suhteessa muuhun jalkaterään voi olla poikkeavaa, joka vaikuttaa jalkaterään sekä pronaatioon että supinaatioon. Yksittäisistä lihaksista merkittävin on takimmainen säärilihas, joka aktivoituessaan tukee ja kohottaa pitkittäistä holvikaarta sekä tuottaa pronaation vastaliikesuuntaa eli supinaatiota että jäykistää ja tukevoittaa keski- ja takajalkaterää, mikä mahdollistaa pohjelihasten tehokkaan toiminnan (Kohls-Gatzoulis 2004).
Holvikaaren rakenne
Rakenteeltaan pitkittäinen mediaalinen holvikaari on jäykän joustava ja elastinen, sillä jalkaholvikaaren tarkoituksena on kävelyn ja juoksun aikana absorboida ja vapauttaa kineettistä energiaa askelvaiheiden välillä. Holvikaarirakenne koostuu jänteiden, jalkapohjanivelsiteiden ja jalkapohjafaskian rakenteista, jotka yhdistävät kantapään ja jalkaterän luut yhteen toimivaksi kokonaisuudeksi. Holvikaari toimii täten koko kehon kannattimena ja perustana kineettiselle ketjulle ja sen toiminnalle. Matala holvikaarisuus voi olla molemmin puoleista, mutta yleensä sitä esiintyy toispuoleisena ja voi vaikuttaa alaraajojen linjauksiin ja biomekaniikkaan aina lanneselkään saakka, lisäten loukkaantumisen ja kivun riskiä. (Raj et al. 2024).
Lättäjalka – synnynnäinen
Lättäjalkaisuus on hyvin yleinen imeväisillä ja pienillä lapsilla. Pienillä lapsilla ja imeväisillä pitkittäisen holvikaaren mataluus johtuu yleensä jalkapohjan nivelsiteiden löysyydestä ja luonnollisesta motorisesta alikehittyneisyydestä (neuromuskulaaristen ominaisuuksien hallitsemattomuus). Lisäksi imeväisillä rasvapatja sijaitsee holvikaaren alla, joka suojaa holvikaarta. Yleensä lapsilla holvikaari alkaa muodostumaan ja kehittymään 5-6 ikävuoteen mennessä. Lasten lättäjalat ovat todella joustavia, joka tarkoitta sitä, että avoimessa kineettisessä ketjussa holvikaari on hyvin muodostunut ja vasta painoa varatessa holvikaari madaltuu merkittävämmin, jolloin holvikaari joustaa voimakkaasti. Raj et al. mukaan pienten lasten ylipainoisuus on yksi riskitekijä varhaislapsuuden holvikaaren romahtamiseen. (Raj et al. 2024).
Hankittu ja toiminnallinen lättäjalka
Kaikessa yksinkertaisuudessaan hankitulla lättäjalkaisuudella tarkoitetaan sitä, että jalan pitkittäinen holvikaari madaltuu ajan saatossa takimmaisen säärilihaksen toimintahäiriön vuoksi, sekundäärisesti trauman tai muiden liitännäissairauksein yhteydessä kuten esimerkiksi diabeteksen tai neuropatioiden yhteydessä. Raj et al. (2024) mukaan tyypillistä on, että hankittu lättäjalkaisuus tulee korkeammalla iällä, naisilla ja yli 40-vuotialla, joilla on jokin liitännäissairaus (esim. diabetes). Lisäksi voimakkaasti iskuttavat urheilulajit ovat riskitekijänä myös synnynnäisiin lättäjalkoihin.
Traumat jalkaterän keskinivelen alueella, erityisesti murtumat, jotka vaikuttavat veneluuhun, ensimmäiseen ja toiseen jalkaterän luuhun (metatarsale), kantaluuhun sekä Lisfranc nivelsiteeseen, saattavat myöhemmin johtaa lättäjalkaisuuteen tai ainakin lisätä sen riskiä. Mikäli murtumat parantuvat huonosti tai väärin voivat ne edes auttaa lättäjalan kehittymiseen. Lisäksi jalkapohjan spring-nivelsiteen sekä plantaarifaskian merkitys yllä mainittujen lisäksi on huomattava. Myös on joukko neurogeenisiä sekä nivelsiteisiin vaikuttavia sairauksia esimerkiksi Ehlers-Danlos syndrooma sekä nivelreuma, jotka ovat riskitekijöitä lättäjalkaisuudelle (Raj et al. 2024).
Yllä olevassa kuvasarjasta nähdään jalkaterän asennon muutos kun takimmainen säärilihas aktivoidaan. Aktivointia voidaan tehdä erinäisillä täsmä jumpilla tai päikiänousuilla. Päkiänousuilla nähdään jaksaako takimmainen säärilihas työskennellä aktiivisesti.
Lihasperäinen lättäjalka
Takimmaisen säärilihaksen toimintahäiriö tai sen alhainen aktiivisuus on toimintahäiriö, joka keskeisesti vaikuttaa pitkittäisen holvikaaren toimintaan. Lihaksen jänne kulkee sisemmän kehräsluun takaa jalkapohjaan ja kiinnittyy jalkaterän keskilinjaan: veneluun kyhmyyn, vaajaluihin eli jalkaterän keskiosaan jalkapohjan puolelle. Lihas toimii tärkeänä dynaamisena tukena holvikaarelle ja lihaksen supistuminen saa jalkaterässä aikaan supinaation, jonka aikana jalkaterä plantaarifleksioituu, joka lukitsee jalkaterän keskiosan paikalleen, mikä kohottaa holvikaarta ja antaa sille tunnusomaisen kaaren. Ilman takimmaisen säärilihaksen dynaamista tukea, jalkaterän nivelsiteet ja nivelkapselit heikentyvät holvikaaren alueella, joka johtaa jalkaterän madaltumiseen. Lisäksi myös pohjelihas ei pysty työskentelemään tehokkaasti, mikä vaikuttaa tasapainoon. (Kohls-Gatzoulis 2004).
Synnynnäisen ja hankitun lättäjalan suurimmat erot
Hankittu lättäjalan voi erottaa synnynnäisestä tarkastelemalla kliinisesti jalkaterän asentoa, etenkin kantaluuta sekä keskijalan luiden ja nivelten asentoa. Hankitussa lättäjalassa kantaluun kulma on suurempi noin 10° luokkaa kun taas synnynnäisessä kulma on vähemmän ja se on alapuolelta kovera kun taas synnynnäisessä kantaluu on kupera tai tasainen. Lisäksi hankitussa lättäjalassa jalkaterän keskinivelistö eli tela-kantaluu sekä tela-veneluu nivelet ovat työntyneet eteenpäin telaluun työntymisestä eteenpäin kun puolestaan synnynnäisessä lättäjalassa telaluu on siirtynyt suoraan sisäänpäin (mediaalisesti), jolloin jalkaterän keskinivelistö näyttää normaalilta. (Weerakkody et. al 2012).
Käytetyt lähteet
Raj MA, Tafti D, Kiel J. Pes Planus. [Updated 2023 May 23]. In: StatPearls [Internet]. Treasure Island (FL): StatPearls Publishing; 2024 Jan-.Verkkojulkaisu. Viitatti 9.8.2024. Saatavilla osoitteesta: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK430802/
Kohls-Gatzoulis J, Angel JC, Singh D, Haddad F, Livingstone J, Berry G. Tibialis posterior dysfunction: a common and treatable cause of adult acquired flatfoot. BMJ. 2004 Dec 4;329(7478):1328-33. doi: 10.1136/bmj.329.7478.1328. PMID: 15576744; PMCID: PMC534847. Verkkojulkaisu. Viitattu 11.8.2024. Saatavilla osoitteesta: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC534847/
Weerakkody Y, Ocampo C, Yap J, et al. Pes planus. Reference article, Radiopaedia.org (Accessed on 11 Aug 2024) https://doi.org/10.53347/rID-20888.Verkkojulkaisu. Viitattu 11.08.2024. Saatavilla osoitteesta: https://radiopaedia.org/articles/pes-planus?lang=us
Kuvat
Ocampo C, Hallux valgus, hindfoot valgus, and pes planus. Case study, Radiopaedia.org (Accessed on 11 Aug 2024) https://doi.org/10.53347/rID-172907
Murphy A, Chopart and Lisfranc joints (illustrations). Case study, Radiopaedia.org (Accessed on 12 Aug 2024) https://doi.org/10.53347/rID-151700
Comments