Monesti kuulee puhuttavan juoksijoiden jalkaterän kaari -ja ylipronaatioongelmista, mutta mitä niillä loppujen lopuksi tarkoitetaan? Tässä kirjoituksessa syvennytään jalkaterän pitkittäiseen eli mediaaliseen kaaren poikkeaviin rakenteisiin ja niiden toiminnallisuuteen, jotka saattavat omalta osaltaan vaikuttaa jalkaterän kipuihin ja lihasongelmiin. Jos holvikaaresi on matala eikä jalkaterässä ole rakenteellisesti mitään poikkeavaa, niin on todennäköistä, että jalkateräsi holvikaari on toiminnallisesti matala, jolloin tarkoitetaan yleensä tibialis posterior -lihaksen riittämätöntä toiminnallisuutta tai lihaskestävyyden tai -lihasvoiman puutetta. Pronaatiosta on olemassa aikaisempi blogikirjoitus, sen voi käydä lukemassa tästä.
Jalkaterän kaariongelmat
Lättäjalka – Jäykkä Ples Planus
Jäykällä lättäjalalla tarkoitetaan rakenteellsita jalkaterän tilaa, jossa jalkaterän mediaalinen eli pitkittäinen jalkaholvi on selvästi joko kokonaan romahtanut tai osittain madaltunt. Syitä madaltuneeseen holvikaareen on monia. Syy voi olla rakenteellinen, jolloin puhutaan synnynnäisestä ples planuksesta, muussa tapauksessa se voi olla toiminnallista eli funtkionaalisesta ples planuksesta, jolloin tieteellisempi termi vaivalle on toiminnallisesti madaltunut holvikaari tai takimmaisen säärilihaksen toiminnalinen häiriö, joka johtaa madaltuneeseen jalkaholviin. Jälkimmäiseen voimme itse vaikuttaa terapeuttisilla harjoitteilla ja jalkaterän linjausharjoitteilla, mutta rakenteellisesa ongelmassa jalkaterän nivelistö ja luusto on muotoutunut sellaiseksi, joka johtaa jalkaholven romahtamiseen. Synnynnäisessä eli rakenteellisessa ples planuksessa on tyypillisesti jalan luiden ja niveltön pysyviä rakenteellisista muutoksia. Ne voivat olla synnynnäisistä poikkeavuuksista, luudutuksista (postoperatiivisia) tai luiden epänormaalista kehityksestä johtuvia, minkä vuoksi jalka pysyy madaltuneessa asennossa myös ilman kuormitusta. Niin sanotut jäykät lättäjalat ovat edellä mainittuja (rakenteelliset) ja ne vaativat yleensä kirurgista toimenpidettä (Hara et al. 2023).
Jäykässä lättäjalkaisuudessa on tyypillistä kantapään voimakas ulkokierteisyys sekä jalkaterän 3. - 5. metatarsaaliluiden loitonnus (maasta kohoaminen). Nämä muutokset liittyvät liikehallinan puutoksiin tai olemattomuuteen. Rakenteellisissa madaltumisissa kantaluu on valgussuuntainen (ulospäin kiertyneenä), painaa se holvikaarta alaspäin. Lättäjalkaisuudesta voi aiheutua erinäisiä vammoja kuten akillesjänteen tulehduksia, iliotibiaalisen jännekalvon oireyhtymää (aitiopaine), erinäisiä polvi- ja lonkkakipuja sekä alaselän kipuja (Huang et al. 2022; Hara et al. 2023).
Lue lisää aiheesta toiminnallisesta lättäjalasta löytyy täältä.
Lättäjalkaisuus voi olla rakenteellistä tai toiminnallista, jälkimmäiseen voimme itse vaikuttaa terapeuttisilla harjoitteilla ja jalkaterän linjausharjoitteilla
Kaarijalka – Ples Cavus
Kaarijalka – Ples cavus, on jalkaterän tila, jossa pitkittäinen mediaalinen jalkaholvi on poikkeuksellisen korkea tai kohonnut. Jalkaterän holvikaari on poikkeuksellisesti kohontunut ylöspäin, jolloin jalkaterän ensimmäinen jalkapöydänluu plantaarisesti koukistuu (plantarfleksio), mikä aiheuttaa jalkaterän etuosan (forefoot) pronaation, jalkaterän etuosan adduktion sekä valgusasennon sekä jalkaterän takaosan (hindfoot) varusasennon eli kantapään ulospäin kääntymisen. Poikkeuksellisesti kohonnut holvikaari aiheuttaa jalkaterään lihasepätasapainon ja se voi kehittyä jalkaterään kun tietyt jalkaterään vaikuttavat lihakset ovat yliaktiivisia tai liiallisesti heikentyneitä, jolloin ne vaikuttavat jalkaterän biodynamiikkaan ja rakenteeseen. Taustalla tähän on yleensä genetiikka tai neurologiset sairaudet. (Garcían et al. 2024).
Garcían et al. (2024) tekemässä koostetuksimuksessa tarkasteltiin kaarijalkaan liittyviä kysymyksiä kuten kaarijalan etiologiaa, epidemiologiaa, patofysiologiaa, diagnostiikkaa sekä hoitoa että ennustetta hoidon jälkeen. Tutkimukseen löytyi 16 tutkimusta ja tietolähteinä käytettiin PubMed-, Google Scholar- ja Cochrane-tietokantoja.
Koostetutkimuksen tuloksissa todetaan, että kaarijalkaisuus (pes cavus) liittyy usein neurologisiin sairauksiin ja se ilmentyy tyypillisesti nuoruudessa tai varhaisessa aikuisuudessa, vaikka se voi esiintyä missä iässä tahansa. Diabeetikoilla esiintyvyys oli korkeampi noin 25 %:n luokkaa. Diagnoosissa apuna käytetään muun muassa Mearyn linjaa, joka muodostuu telaluun ja ensimmäisen jalkapöydän luun välille; normaalisti arvo on 0, mutta pes cavuksessa se kasvaa, ollen lievässä tapauksessa 5–10° ja vaikeassa yli 20°. Tutkimuksessa korostettiin hoitointervention tärkeyttä oli kyseessä sitten haitta-asteeltaan vähäinen tai toiminnallisesti merkittävä, jotta jalkaterä ei muuttuisi jäykäksi. Konservatiivisia hoitoina tutkimuksessa nostettiin esille ortoosit ja tukipohjalliset, kuntoutus, kenkien mukauttaminen, tukeminen ja pehmittäminen sekä madollinen lääkinnllinen hoito kivun ja tulehduksen lievittämiseen. Ortoosien ja tukipohjallisten ideana on jakaa jalan kuormitusta tasaisemmin ja kuntouttavilla harjoituksilla pyritään kehittämään jalkaterän linjausta paremmaksi ja parantamaan jalkaterän nivelten liikkuvuutta. Operatiivista hoitoa suositeltiin, mikäli toiminnallinen haitta oli merkittävä. (Garcían et al. 2024).
Kaarijaloissa konservatiivissa hoitointerventioissa käytetään mm. ortooseja, tukipohjallisia ja jalkaterän linjausharjoitteita
Kaarijalan harjoitteita
Jalkaterän kaariongelmat: harjoitteita juoksun ja jalkapohjan lihasten tueksi (kaarituki). Tee 15-20 rauhallista toistoa useampi sarja. Harjoitteiden tavoitteena on aktivoida holvikaarta, jolloin supistat holvikaarta (ensimmäinen kuvapari) ja kolmannessa kuvassa isovarpaan keskittämisharjoite, jossa painetaan reippaasti isovarpaalla pehmustetta (tai palloa) vasten suorassa linjassa 3-5 sekuntia kerrallaan.
Harjoitteita säären ja ponkeen alueelle. Tee 15-20 toistoa useampia sarjoja.
kuvassa pitoharjoite 30-60 sekuntia kehon painolla tai lisäpainolla
toisessa ja kolmannessa kuvassa sisäkiertoharjoite vastuksella: kantapää ja polvi pysyy paikallaan, nilkka sisäkiertää kuminauhavastusta vastaan kontrolloidusti
viimeisessä kuvassa nilkan ulkokierto kuminauhaavasten kontrolloidusti: kantapää ja polvi pysyy paikallaan.
Lähteet
Karsten Hollander, Astrid Zech, Anna Lina Rahlf, Michael S. Orendurff, Julie Stebbins, Christoph Heidt, The relationship between static and dynamic foot posture and running biomechanics: A systematic review and meta-analysis,Gait & Posture,Volume 72,2019, Pages 109-122,ISSN 0966-6362, https://doi.org/10.1016/j.gaitpost.2019.05.031. Verkkojulkaisu. Viitasttu. 30.1.2025. Saatavilla osoitteesta: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0966636219300049
Karan Malhotra, Shelain Patel, Nicholas Cullen, Matthew Welck, Classifications in adult pes cavus – A scoping review, The Foot, Volume 59, 2024, 102098, ISSN 0958-2592, https://doi.org/10.1016/j.foot.2024.102098. Verrkojulkaisu. Viitattu 30.1.2025. Saatavilla osoitteesta: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0958259224000312
Huang C, Chen LY, Liao YH, Masodsai K, Lin YY. Effects of the Short-Foot Exercise on Foot Alignment and Muscle Hypertrophy in Flatfoot Individuals: A Meta-Analysis. Int J Environ Res Public Health. 2022 Sep 22;19(19):11994. doi: 10.3390/ijerph191911994. PMID: 36231295; PMCID: PMC9564534. Verkkojulkaisu. Viitattu 30.1.2025. Saatavilla osoitteesta: https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC9564534/
Hara, Shigeyuki, Kitano, Masashi, and Kudo, Shintarou. ‘The Effects of Short Foot Exercises to Treat Flat Foot Deformity: A Systematic Review’. 1 Jan. 2023 : 21 – 33. Verkkojulkaisu. Viitattu 3.2.2025. Saatavilla osoitteesta: https://content.iospress.com/articles/journal-of-back-and-musculoskeletal-rehabilitation/bmr210374
Bryam Esteban Coello García, Byron Fabián Pinos Reyes, Roberto Paolo Calle Tenesaca, Evelyn Daniela Rivera Rosas, Andrea Verónica Reinoso Piedra,Pablo Andrés Coronel Cárdenas,Dubal Wladimir Fernández Ordoñez (2024) ‘THE PES CAVUS, SCOPING REVIEW’, EPRA International Journal of Multidisciplinary Research (IJMR), 10(6), pp. 1–1. Available at: https://eprajournals.com/IJMR/article/13262 (Accessed: 5 February 2025). .Verkkolähde. Viitattu 5.2.2025. Saatavilla osoitteesta: https://eprajournals.com/IJMR/article/13262
Comments