Mikä se on?
Civinini-Mortonin syndrooma (CMS) tunnetaan paremmin jalkaterän mortonin syndroomana tai mortonin neuroomana, joista jälkimmäinen on nimenä hieman harhaan johtava, sillä kyseessä ei ole välttämättä neurooma (hermosuluista koostuva paksuuuntuma tai kasvain) vaan enemmänkin jalkapohjahermon, medial plantar – hermon, perineuraalinen fibroosi eli arpeutuma tai rappeuma, johon liittyy verisuoniston uudiskasvua eli proliferaatiota sekä varpaisiin kulkevan perifeerisen hermon, common digital – hermon, sisäisiä muutoksia. (Samaila et. al. 2020; Thomson et al. 2020). Tyypillisesti jalkaterän hermokipu eli CMS on yleisempää keski-ikäisillä naisilla kuin miehillä (Saarikoski 2016).
Jalkaterän hermokipu
Kyseessä on siis jalkaterän 3. ja 4. jalkapöydänluun distaalipäiden muodostamasta tilasta ja siinä kulkevan jalkapohjanhermon neuropaattisesta kivusta, joka aiheutuu mediaalisen jalkapohjahermon perifeeristen varpaisiin kulkevien hermohaarojen (common digital plantar) yhtäjaksoisesta pinteestä tai puristuksesta. Kyseinen 3. ja 4. jalkapöydänluun välinen tila (inter-metatarsal space) on rakenteeltaan ahdas, joten siksi painoa varatessa jalkaterän päälle kyseinen väli voi olla vähemmän liikkuva ja näin altis hermon kompressioille. (Samaila et. al. 2020; Thomson et al. 2020).
Yksi uskomus vaivan syntyyn on ylipronatoiva jalkaterä, jolloin syntyy epäsuhtaa hyperliikkuvan jalan ulkosyrjän tuen ja sisäsyrjän pitkittäisen jalkaholvin välille, mikä voisi altistaa hermopinteelle 3. ja 4. jalkapöydänluun väliselle alueelle, mutta tästä ei ole riittävää tutkimusnäyttöä. Lisäksi ylipainostakaan ei ole näyttöä, että se lisäisi kuormaa jalkaterän alueelle askelvaiheiden aikana ja aiheuttaisi täten kompressiota jalkapöydän luiden välisessä tilassa. Puolestaan on pystytty havainnoimaan, että jalkapohjan hermon neuropaattisella (CMS) kivulla ja rajoittuneella nilkan koukistuksella (nilkan dorsifleksio) olisi yhteys. (Samaila et. a. 2020).
Oirekuva
Civinini-Mortonin syndrooman neuropaattista kipua kuvaillaan yleensä juuri jalkaterän varpaiden väliseksi tai päkiän alueen joko polttavaksi kivuksi, tunnottomuudeksi tai kihelmöinniksi (Thomson et al. 2020). Lisäksi voi esiintyä päkiän ja jalkaterän turvotusta, kuumotusta, sähköttävää pistelyä tai vihlontaa ja tarkka pinnekohta on palpaatioarka puristaessa tai painettaessa. Raistus tai kuormitus voimistaa tunnetta ja kipua päkiän ja varpaiden alueella sekä leposärkyä voi ilmetä erityisesti kovemman jalkaterän kuormituksen jälkeen. Hyvin kuvaava kivuntunne on se kuinka jokin puristaa tai särkee päkiää ja jalkaterän aluetta kävelyn tai juoksun aikana ja kengän ottaminen pois jalasta helpottaa välittömästi. (Saarikoski 2016). Tyypillisesti kapea lestiset lenkkarit provosoivat helposti hermokipua juoksun tai kävelyn aikana.
Aiheuttajat
Kuormituksen kasvu, toistuva varpaiden koukistelu sekä jalkaterän etuosan leviämistä pidetään osasyinä mortonin syndroomaan. Ulkoisista tekijöistä ahtaat ja puristavat kengät voivat altistaa hermon kompressiolle. Taustalla voi myös esiintyä paljon päkiällä oloa, jossa varpaiden nivelet ovat ääriasennossa (dorsifleksiossa), urheilulajeja; joissa paljon hyppyjä, loikkia tai juoksua, päkiällä oloa tai kyykkyasennoista johtuvaa jalkapohjan äärivenytystä, jotka voivat ärsyttää jalkapohjanhermoa. Jalkaterän aikaisemmilla vammoilla tai esiintyvällä nivelrikolla, jotka muuttavat jalkaterän rakennetta voivat vaikuttaa tai olla osasyynä hermopinteen syntyyn. (Saarikoski 2016).
Vastaanotolla
Kliinisillä kompressiotesteillä (esim. Thump-index finger ja Mulder’s sign) Civinini-Mortonin syndrooma saadaan helposti provosoitua ja todennettua, sillä kliinisten testien luotettavuus on hyvä. Kliiniset testit positiivisilla kipuprovokaatiolla yhdistettynä anamneesiin yleensä antaa vahvaa näyttöä siitä, että kyseessä olisi juuri mortonin syndrooman aiheuttamaa neuropaattista kipua jalkaterän alueella.
Kuntoutuksen näkökulmasta konservatiivista kuntoutusta eli manuaalista terapiaa kuten manipulaatiota, mobilisaatiota, kenkien vaihtoa ja pehmikettä kengän sisälle pitäisi harkita ensisijaisesti (Samaila et. al. 2020). Toisaalta Samailan (2020) systemaattisessa katsauksessa havaittiin kortikosteroidi-injektioilla (kortisonipistokset) olevan huomattavasti parempi hoitovaste verrattain pelkästään kenkien modifiointiin Civinini-Mortonin syndrooman hoidossa ja peräti 82% potilaista oli tyytyväisiä vuoden seurannan jälkeen ja kortikosteroidi-injektio helpotti kivun osalta 28%:lla ja 46%:lla potilailta kahdessa eri tutkimuksessa.
Lähteet
E. Samaila, et al., Effectiveness of corticosteroid injections in Civinini–Morton’s Syndrome: A systematic review, Foot Ankle Surg (2020), https://doi.org/10.1016/j.fas.2020.05.001. Vekkojulkaisu. Viitattu 2.2.2024. Saatavilla osoitteesta: https://iris.univr.it/retrieve/handle/11562/1028136/177918/1-s2.0-S1268773120300813-main.pdf
Lauren Thomson, Randeep S. Aujla, Pip Divall, Maneesh Bhatia, Non-surgical treatments for Morton’s neuroma: A systematic review, Foot and Ankle Surgery, Volume 26, Issue 7, 2020, Pages 736-743, ISSN 1268-7731, https://doi.org/10.1016/j.fas.2019.09.009. Verkkolähde. Viitattu 20.6.2024. Saatavilla osoitteesta: https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S1268773119301791?via%3Dihub
R. Saarikoski, M. Solt. 2016. Duodecim Terveyskijrasto. Mortonin neurooman hoito. Verkkojulkaisu. Viitattu 20.6.2024. Saatavilla osoitteesta: https://www.terveyskirjasto.fi/tju00001
Comments