Vuoden 2012 ja 2023 kattavissa systemaattisissa katsauksissa (Lopes et al. 2012; Kakouris et al. 2023) hyppääjän polvi -vaiva oli yksi yleisimmistä juoksijoiden polvivaivoista. Tutkimuksissa ilmaantuvuus oli 5%- 22% luokkaa ja esiintyvyys 12% luokkaa. Syy tähän on yksinkertainen, juoksussa reisilihaksiin kohdistuu merkittävästi eksentristä kuormaa, mikä aiheuttaa pidemmillä juoksumatkoilla patellajänteen ylirasitusta. Erityisesti niillä juoksijoilla, jotka harjoittelevat säännöllisesti enemmän viikkotasolla (20-50km) myös raportoivat enemmän polvijänteen rappeumaa (tendinopatiaa). On myös erikoista, että maratoonareilla ei havaittu tutkimuksessa yhtä paljon patellajänteen rappeumaa, mikä voisi selittyä kokeneemman juoksijan adaptiivisyydellä lajiin, mutta ultramatkoilla puolestaan akuutteja jänteen rappeumia havaittiin jo merkittävästi enemmän. Todenänäköisyys patellajänteen rappeumalle kasvoi, mikäli systemaattisesti juoksi viidestä kahdeksaan päivään viikkotasolla. (Lopes et al. 2012).
Polvikipu – Oirekuva
Tyypillisesti kipua kuvaillaan asteittain lisääntyväksi ja kipu paikantuu tarkkarajaisesti polvilumpion alapuolelle patellajänteen alueelle. On tyypillistä, että polvikipua kuvaillaan polven etuosaan ilmentyväksi. Kipu voimistuu liikunnan aikana ja asteittain lisääntyy: kipu assosioidaan yleensä harjoitteiden määrän kasvun yhteyteen tai lievimmissä tapauksissa vain urheilun yhteydessä ilmentyvään polven etuosan kipuun. Usein myös polven ollessa pitkään koukoistuneena, jolloin patellajänne on venyttyneenä, koetaan kipua jalan suoristamisen yhteydessä. Tendinopaattinen jänne myös saattaa oireilla vain liikunnan alussa kipuna. Jänteen tulehdustila kehittyy ylikuormituksen seurauksena erityisesti lajeissa, joissa hypitään ja juostaan. Tulehdus voi kroonistua jatkuvan kuormituksen seurauksena. (Theodorou 2023).
Theodorounin (2023) teettämän katsauksen meta-analyysin mukaan, peräti 45%:lla lentopalloa ammatikseen pelaavalla esiintyi patellajänteen tulehdusta ja oirekuvaa, ja vastaavasti koripallonpelaajilla 32%:lla, ja yleisesti arvioidaan urheilussa sitä esiintyvän noin 14%:lla. Riskitekijöihin vaikuttaa luonnollisesti pituus, paino, sukupuoli sekä hyppyharjoitteiden määrä ja alusta.
Kuntoutus
Kyseessä on siis jatkuvan kuormituksen seurauksena ilmentyvä patellajänteen vaiva ja polvikipu. Etureiden lihakset kiinnittyvät polvilumpiosta alkavan ja sen verhoavan patellajänteen avulla kiinni sääriluun tuberositas tibiae –luustokohtaan kiinni. Tähän jänteeseen siis yksin kertaisuudessaan kohdistuu mekaanisesti liikaa kuormaa ja ärsytystä urheilun yhteydessä. Patellajänne ensin tulehtuu ja pitkittyessään vaiva voi kroonistua yli vuoden mittaiseksi. Jänne polvilumpion alla aristaa paikallisesti alkuvaiheessa ja se tuntuu jäykältä. Hyppääjän polven hoito voidaan jakaa aktiiviseen ja passiiviseen osa-alueeseen: aktiivinen malli koostuu pääosin jänteen kuorman hallinnasta erityisesti erityyppisistä voimaharjoitteista, joista eksentriset harjoitteet ovat olleet jo pidemmän ajan suosittuja ja arviolta 50 - 70% hyppääjän polvista toipuu puolen vuoden seuranta-ajan aikana. Myös isometrisen ja Heavy Slow Resistant (HSR) harjoitteiden tehokkuudesta on raportoitu ja saatu kehitystä aikaan kivun lievitykseen ja toiminnallisuuden kehittyymiseen. Passiiviseen malliin kuuluu kaikki muut kuin terapeuttiset harjoitteet kuten esimerkiksi tulehduskipulääkkeet (NSAID), kortikosteroidi-injektiot sekä erilaiset laitehoidot. Viimeisenä keinona harkitaan operatiivista hoitoa, mikäli konservatiivinen hoitolinjaus on kaikista yrityksistä huolimatta epäonnostunut. (Challoumas et al. 2023).
Isotoniset vs Isometriset harjoitteet
Tutkimuksessa vertailtiin koehenkiöiden kuntoutumista patellajänteen tendinopatiasta ja tutkittavat jaettiin isotonisiin ja isometrisiin harjoitteluryhmään. Tulokset ilmoitettiin VAS-asteikolla. Holdenin (2020) tutkimuksessa 21 osallistujaa tekivät suurella kuormituksella yhden harjoitussession isometrisesti yhden jalan kyykkyä kaltevalla pinnalla. Tulokset kivusta ja kivun kynnyksestä raportoitiin ennen harjoitusta, heti sen jälkeen ja 45 minuuttia harjoituksesta numeraalisella mitta-asteikolla (NRS 0-10). Kipu koettiin lievemmäksi keskimäärin 0,9 asteikon yksikön verran (0.9, NRS 95%CI 0.1-1.7; p = 0.028) ennen ja heti harjoituksen jälkeen. Rion (2015) tutkimuksessa puolestaan saatiin isometrisestä yhden jalan kaltevasta kyykystä kipua lievittävän NRS-asteikolla (0-10) tulokseksi 0,17 ja isotoniselle harjoitteelle 3,75 heti harjoituksen jälkeen, mutta 45 minuutin kuluttua isometrinen harjoite koettiin merkittävästi enemmän kipua vähentävänä kuin isotoninen harjoitusmuoto samasta liikkeestä (6,8/10 vs. 2.6/10 NRS). Rion (2017) tutkimuksessa saatiin myös samanlaisia testituloksia: sekä isometrinen että isotoninen yhden jalan kyykkyharjoite laski koetun kivun määrää harjoituksen päätteeksi, mutta isometriset harjoitteet koettiin 4 viikon seuranta-ajalla lievittävän enemmän kipua, mikä nähtiin mahdollisuutena harjoitella tehokkaammin tulevaisuudessa.
Yhteenveto
Hyppääjän polvi on siis ylirasituksen aiheuttama tila, jossa etureisilihasten jänteet ylikuormittuvat ja ensin tulehtuvat (tendiniitti) ja vaivan pitkittyessä kehittyy jänteen rappeumaa, jolloin puhutaan tendinoosista. Kovasti iskuttavat juoksu- ja ponnistuslajit ovat herkkiä provosoimaan jänteen kipuoiretta. Hoitona akuuttivaiheessa rasituksen keventäminen tai akuuttivaiheessa lepo sekä kivun helpottaessa vastusharjoittelu siten, että etureiden jänteelle kohdistuu joko isometristä tai isotonista kuormitusta. Isometrinen harjoittelu on kivun kannalta perustellumpi vaihtoehto kuin koko liikelaajuudella suoritettu etureiden vastusharjoittelu.
Mikä aihealue kiinnostaisi sinua?
Alaselkä
Polvi
Lonkka
Yläselkä
You can vote for more than one answer.
Lähteet
Lopes AD, Hespanhol Júnior LC, Yeung SS, Costa LO. What are the main running-related musculoskeletal injuries? A Systematic Review. Sports Med. 2012 Oct 1;42(10):891-905. doi: 10.1007/BF03262301. PMID: 22827721; PMCID. Verkkojulkaisu. Viitattu 7.2.2024. Saatavilla osoitteesta: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/22827721/
Kakouris N, Yener N, Fong DTP. A systematic review of running-related musculoskeletal injuries in runners. J Sport Health Sci. 2021 Sep;10(5):513-522. doi: 10.1016/j.jshs.2021.04.001. Epub 2021 Apr 20. PMID: 33862272; PMCID: PMC8500811. Verkkojulkaisu. Viitattu 27.3.2024. Saatavilla osoitteesta: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/pmid/33862272/
Challoumas D, Pedret C, Biddle M, Ng NYB, Kirwan P, Cooper B, Nicholas P, Wilson S, Clifford C, Millar NL. Management of patellar tendinopathy: a systematic review and network meta-analysis of randomised studies. BMJ Open Sport Exerc Med. 2021 Nov 29;7(4):e001110. doi: 10.1136/bmjsem-2021-001110. PMID: 34900334; PMCID: PMC8634001. Verkkojulkaisu. Viitattu 15.10.2024. Saatavilla osoitteesta: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8634001/
Holden S, Lyng K, Graven-Nielsen T, Riel H, Olesen JL, Larsen LH, Rathleff MS. Isometric exercise and pain in patellar tendinopathy: A randomized crossover trial. J Sci Med Sport. 2020 Mar;23(3):208-214. doi: 10.1016/j.jsams.2019.09.015. Epub 2019 Oct 10. PMID: 31735531. Verkkojulkaisu. Viitattu 16.10.2024. Saatavilla osoitteesta: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/31735531/
Rio E, Kidgell D, Purdam C, Gaida J, Moseley GL, Pearce AJ, Cook J. Isometric exercise induces analgesia and reduces inhibition in patellar tendinopathy. Br J Sports Med. 2015 Oct;49(19):1277-83. doi: 10.1136/bjsports-2014-094386. Epub 2015 May 15. PMID: 25979840. Verkkojulkaisu. Viitattu 16.10.2024. Saatavilla osoitteesta: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/25979840/
Rio E, van Ark M, Docking S, Moseley GL, Kidgell D, Gaida JE, van den Akker-Scheek I, Zwerver J, Cook J. Isometric Contractions Are More Analgesic Than Isotonic Contractions for Patellar Tendon Pain: An In-Season Randomized Clinical Trial. Clin J Sport Med. 2017 May;27(3):253-259. doi: 10.1097/JSM.0000000000000364. PMID: 27513733. Verkkojulkaisu. Viitattu 16.10.2024. Saatavilla osoitteesta: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/27513733/
Theodorou A, Komnos G, Hantes M. Patellar tendinopathy: an overview of prevalence, risk factors, screening, diagnosis, treatment and prevention. Arch Orthop Trauma Surg. 2023 Nov;143(11):6695-6705. doi: 10.1007/s00402-023-04998-5. Epub 2023 Aug 4. PMID: 37542006; PMCID: PMC10541843. Verkkojulkaisu. Viitattu 17.10.2024. Saatavilla osoitteesta: https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC10541843/
Comments