top of page

Nilkan nyrjähdysvammat – Vastaanotolla (IV/IV)



Nilkan nyrjähdysvammat

Vastaanotolle saapuessa on ensisijaisen tärkeää määrittää vamma-asteen suuruus ja ohjeistaa asiakkaalle akuutissa vaiheessa kotihoito-ohjeet sekä varhaisen vaiheen nilkan kuntoutus, mikä pyrkii palauttamaan nilkan toimintakykyä mahdollisimman nopeasti ja ennalta ehkäisemään vamman uusiutumisen tai pitkittymisen. Pitkittyneen nilkkakivun kanssa terapeuttinen harjoittelu voi olla hieman erilaista riippuen kivusta, vammasta ja sen lokaatiosta, mutta samat fysiologiset lain alaisuudet pätevät kudoksien parantumisen ja vahvistumisen osalta. Itse käytän nilkkaa tutkiessa Ottawa Ankle Rules -ohjeistusta, joka on laadittu terveyden alan ammattilaisille auttamaan nilkkavammojen erotusdiagnostiikassa, jossa mahdolliset luun murtumat pyritään seulomaan pois mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.


Nilkan nyrjähdyksiä on kolmea eri tyyppiä, riippuen vammamekanismista. Tyypillisin on nilkan ulkosyrjän nyrjähdys (inversiovamma), toiseksi yleisin on sisäsyrjän nyrjähdys (eversiovamma) ja kaikista harvinaisin on niin sanottu korkean nilkan syndesmoosinen (rustokudoksen vaurio) nyrjähdys eli high ankle sprain. Lisäksi vamma-asteen suuruutta arvioidaan toiminnallisuuden heikentymänä sekä asteikolla gradus I-III.


Gradus I-III asteikko


  • 1. aste tarkoittaa nilkan nivelsiteiden liiallista venähdystä

  • 2. asteen nyrjähdyksessä nivelsiteet ovat osittain repeytyneet

  • 3. asteen venähdyksessä nivelsiteet ovat täysin repeytyneet irti – mikä tarkoittaa sitä, että nilkka on instabiili. (Tran & McCormack 2020).


Akuutti nilkkavamma


Akuutin nilkka trauman yhteydessä on aikaisemmin suositeltu PRICE-käytäntöä, jossa nilkka suojataan (protect), pidetään levossa akuuttivaiheen ajan (rise), annetaan kivun lievitykseen kylmähoitoa (ice), laitetaan nilkkaan tuki tai kompressio (compression) ja nostetaan koholle (elevation). Nykyisen tiedon valossa aisa ei ole niin yksiselitteinen. Tran ja McCormackin (2020) yhteen vedossa tulkitaan, että nykyisin on suositeltavampaa aloittaa aktiivinen alkuvaiheen kuntoutus liikkumattomuuden ja varovaisuuden sijaan. Alkuvaiheen kuntoutuksen aikana on tärkeää mahdollisimman nopeasti siirtyä nilkan alkuvaiheen liikehoitoon, jossa pyritään nilkkaa kevennetysti käyttämään ja liikehoitamaan eri suuntiin. Yhdessä asiakkaan tekemä kuntoutus kotona, terapeuttinen harjoittelu vastaanotolla ja alkuvaiheen liikehoito ovat keskeisessä asemassa nilkan hoidossa ja kuntoon tulemisessa. Myös tulehduskipulääkkeitä (NSAID) voidaan käyttää kivun lievitykseen, mutta niiden liika käyttö saattaa haitata tai viivästyttää nivelsidekudosten (kollageenisäikeiden) fysiologista paranemisprosessia (Tran & McCormack 2020).


Nilkan nyrjähdys, nilkan nyrjähdyksen hoito, PRICE
Protect Rise Ice Compression Elevation



Nilkan nyrjähdysvammat ja niiden tutkiminen


Vastaanotolla kliinisesti nilkkaa tutkitaan ensin siten, että pois suljetaan luun murtumat kuten mediaalisen ja lateraalisen malleoluksien alueelta, viidennen metatarsaaliluun tyven ja navicularen arkuus tutkitaan ja tarkkaillaan sietääkö jalka kävelyä neljän askeleen verran heti trauman jälkeen tai viimeistään ensiapuun / vastaanotolle saapuessa. (Knipe & Foster 2016). Lisäksi lukuisilla ortopedisilla testeillä voidaan eritellä tarkasti mitkä nivelsiteet tai tukirakenteet ovat traumassa vaurioituneet.


Kliinisen tutkimisen jälkeen, mikäli nilkkaa ei tarvitse lähettää jatkotutkimuksiin, keskitytään nilkan alkuvaiheen kuntoutukseen ja laaditaan asiakkaan kanssa hoitosuunnitelma. Ensimmäisenä tavoitteena joko manuaalisesti tai aktiivisesti asiakkaan kanssa mobilisoida kipuvapaasti nilkan nivelistöä, tuoden nilkkaan liikettä mahdollisimman laajasti. Samalla myös aloitetaan yksinkertaisilla vastuskuminauha harjoituksilla tai erilaisilla isometrisillä pitoharjoituksilla, jotka pyrkivät lisäämään nilkan toiminnallisuutta ja helpottaa nilka käyttöä arjessa.


Ottawa Ankle Rule -ohjeistuksessa ei suositella pelkästään (P)RICE-metodia vaan mahdollisuuksien mukaan funktionaalisen nilkkatukea suositellaan, jonka avulla tehdään terapeuttisia harjoitteita sekä manuaalista liikehoitoa vastaanotolla varhaisessa vaiheessa. Immobilisaatiota eli liikkumattomuutta suositellaan vain 10 päivän ajaksi kivun ja turvotuksen hoitamiseen, mikäli se on ainoa vaihtoehto.


Myöhäisemmässä vaiheessa otetaan mukaan enemmän supistavaa lihastyötä tai funktionaalisempia harjoituksia riippuen asiakkaan toiveista tai tavoitteista. Progressio on avain asemassa ja harjoituksille pyritään vaikuttamaan nilkan vahvistumiseen ja proprioseptiikkaan.

 


Lähteet

 

Khai Tran, Suzanne McCormack, 2020. Exercise for the Treatment of Ankle Sprain: A Review of Clinical effectiveness and Guidelines. Ottawa: CADTH; 2020 Apr. (CADTH rapid response report: summary with critical appraisal). Verkkojulkaisu.Viitattu 1.2.2024. Saatavilla osoitteesta: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK563007/pdf/Bookshelf_NBK563007.pdf


Knipe H, Foster T, Ottawa ankle rules. Reference article, Radiopaedia.org (Accessed on 01 Feb 2024) https://doi.org/10.53347/rID-43473. Verkkojulkaisu. Viitattu 1.2.2024. Saatavilla osoitteesta: https://radiopaedia.org/articles/ottawa-ankle-rules-1?lang=us

4 views0 comments

Comentarios


bottom of page